Kylien asukkaita eivät selitykset tyydytä – Eurajoella ehdotus neljän kyläkoulun lopettamisesta nostaa voimakasta vastarintaa
Pauli Uusi-Kilponen
Ehdotuksen vastustajien mielestä lasten vanhempien sana ei paina tippakaan ja perustelut lasten oikeuksien toteutumisesta ontuvat pahasti.
– Eurajoki sahaa omaa oksaansa tappamalla suurimmat vetovoimatekijänsä, kyläkoulut ja sen myötä elinvoimaiset kylänsä. Teot ovat räikeässä ristiriidassa kunnan markkinoinnin ja kylien kehittämishankkeen kanssa, kirjoitetaan kyläläisten kokoamassa nettiadressissa.
Nettikirjoituksissa arvostellaan myös sitä, ettei lasten oikeuksien toteutumista ole riittävästi tutkittu. Myös lapsivaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoi taannoin Ylen haastattelussa, että kunnat ohittavat lasten oikeudet lähes poikkeuksetta taloudellisista syistä.
Lopettamisuhan alla ovat Rikantilan, Sydänmaan, Kuivalahden ja Linnamaan koulut. Näissä kylissä murheena on myös se, että jos kouluja lyödään päähän, niin kylien vetovoima heikkenee ja kiinteistöjen hinnat laskevat. Esimerkkejä kylien kuihtumisesta löytyy Suomesta paljon, todetaan nettiadressin kirjoituksissa.
Eurajoki on yksi harvoista Suomen kunnista, joka on pitänyt tähän asti osan kyläkouluista toiminnassa, vaikka oppilasmäärät eivät ole täyttäneet ideaalina pidettyä 15–20 oppilasta.
Sivistysjohtaja Veli-Pekka Leinon johtaman työryhmän esitys kyläkoulujen lopettamisesta perustuu laskeviin oppilasmääriin. Esimerkiksi Rikantilassa opetus on jo loppunut oppilaspulan takia. Kun ennuste oli 14 oppilasta, vain kuusi oppilasta ilmoittautui.
Lopettamishankkeen vastustajien mukaan oppilaiden vanhemmat ennakoivat, mitä tulee tapahtumaan ja ilmoittivat lapsensa jo toiseen kouluun.
Sydänmaan koulun oppilasmäärä on 16 ja laskee ennusteen mukaan yhdellä ensi vuonna. Selvityksen mukaan määrä on liian pieni opetuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.
Kuivalahden koulua käy 16 oppilasta tällä hetkellä ja kahden vuoden jälkeen määrä laskee arvion mukaan kahteentoista.
Leinon korostaa, että sivistyslautakunnan päätösehdotus perustuu arvioihin oppilasmääristä ja siitä, miten lasten etu toteutuu jatkossakin.
– Eurajoki on edelleen lapsiystävällinen, vaikka valtuusto päätyisikin päätösehdotuksen mukaiseen ratkaisuun, sanoo Leino ja painottaa:
– Mitään ei ole vielä päätetty!
Päätöksen tekee Eurajoen valtuusto kuluvan vuoden aikana.
Leino vakuuttaa, että valtuuston mahdollisen koulujen lopettamispäätöksen jälkeenkin kaikki perusopetuksen lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa niin liikuntapaikkojen suhteen kuin aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
Sivistyslautakunnan mukaan oppilashuollon palvelut pystytään turvaamaan vähintään nykyisellä tasolla. Lupauksena on, että oppimisen tuen ja erityisen tuen sekä tehostetun tuen palveluja pysytään jopa tehostamaan.
Koulumatkat pitenevät. Niihin liittyvät asiat luvataan järjestää oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyössä.
– Ymmärrän hyvin oppilaiden vanhempien huolen. Esimerkiksi siitä, miten yhdenvertaisuus oppilaiden kohdalla toteutuu. Pitää kuitenkin muistaa oppilaskehitys, joka on koko ajan laskeva, sanoo Leino.
Hän on joutunut asiassa kovaan paineen alle. Onhan hän myös lapsiystävällinen kunta -projektin koordinaattori.
Luvut kertovat kylmää faktaa tilanteesta. 2017 peruskouluikäisiä oli Eurajoelle 1 193 ja ennusteen mukaan heitä on vuosikymmenen loppuun mennessä 355 oppilasta vähemmän eli 838. Nykyiset koulutilat vastaavat 1 500 oppilaan tarvetta.
Sivistyslautakunnan päätösehdotuksen mukaan Rikantilan koulun toiminta loppuu kuluvan vuoden lopulla, Sydänmaan ja Kuivalahden koulut 31.7.2025. Linnamaan koulu loppuu vuotta myöhemmin.
Eurajoen koulujen kulut kouluverkkoselvityksen mukaan.
• Huhdan koulu: 16 078 euroa/oppilas/vuosi
• Keskustan koulu: 10 664 euroa/oppilas/vuosi
• Kuivalahden koulu 28 604 euroa/oppilas/vuosi
• Lapijoen koulu 13 040 euroa/oppilas/vuosi
• Linnamaan koulu 21 047 euroa/oppilas/vuosi
• Rikantilan koulu 58 815 euroa/oppilas/vuosi
• Sydänmaan koulu 26 361 euroa/oppilas/vuosi
• Luvian yhtenäiskoulu 11 142 euroa/oppilas/vuosi