Frida Aho­nen / STT

Li­ha­vuus­lääk­kei­den ku­lu­tus on li­sään­ty­nyt Suo­mes­sa voi­mak­kaas­ti, sel­vi­ää Ke­lan tut­ki­muk­ses­ta. Taus­tal­la on uu­sien, ai­em­paa te­hok­kaam­pien lää­ke­val­mis­tei­den tulo mark­ki­noil­le.

Ke­lan mu­kaan li­ha­vuus­lääk­kei­den käyt­tä­jä­mää­rä kas­voi vuo­si­na 2019–2023 noin 4 500 käyt­tä­jäs­tä noin 63 500:aan.

Li­ha­vuus­lääk­kei­den ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set puo­les­taan kas­voi­vat sa­ma­na ai­ka­na 1,7 mil­joo­nas­ta eu­ros­ta yli 44 mil­joo­naan. Ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set si­säl­tä­vät sekä sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vat­ta­vat et­tä ih­mis­ten it­se mak­sa­mat kus­tan­nuk­set.

Käyt­tä­jiä oli siis vii­me vuon­na noin 15-ker­tai­nen mää­rä ja kus­tan­nuk­sia 26-ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na vuo­teen 2019.

– Li­ha­vuus­lääk­kei­den käy­tön ja kus­tan­nus­ten kas­vu on ol­lut hä­kel­lyt­tä­vän no­pe­aa, sa­noo Ke­lan eri­kois­tut­ki­ja Hei­ni Kari tie­dot­tees­sa.

Ylei­sim­mät käy­tös­sä ole­vat li­ha­vuus­lääk­keet ovat se­mag­lu­ti­di ja li­rag­lu­ti­di. Lääk­keet aut­ta­vat esi­mer­kik­si ai­vo­ja kyl­läi­syy­den tun­teen hal­lin­nas­sa tai vaik­ka­pa suo­lis­to­hor­mo­nin tuot­ta­mi­ses­sa.

Li­ha­vuus­tut­ki­ja Kir­si Pie­ti­läi­sen mie­les­tä li­ha­vuus­lääk­kei­den käy­tön kas­vu on si­nän­sä po­si­tii­vi­nen il­miö.

– Me olem­me ol­leet pit­kään sii­nä ti­lan­tees­sa, et­tä li­ha­vuu­den ylei­syys kas­vaa, mut­ta apu­kei­not ei­vät pa­ra­ne yh­tä no­pe­as­ti kuin avun tar­ve, Pie­ti­läi­nen ker­too STT:lle.

Pie­ti­läi­sen mu­kaan nyt mark­ki­noil­la on lääk­kei­tä, jot­ka ovat sekä riit­tä­vän te­hok­kai­ta et­tä tur­val­li­sia.

Ke­lan tut­ki­mus kuu­luu Lääk­keet ja lää­ke­a­la muut­tu­vas­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä -tut­ki­mus­hank­kee­seen. Ai­neis­to­na käy­tet­tiin Kan­ta Re­sep­ti­kes­kuk­sen lää­ke­mää­räys- ja lää­ke­toi­mi­tu­sai­neis­to­ja sekä sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vat­tu­jen lää­ke­toi­mi­tus­ten ai­neis­toa vuo­sil­ta 2018–2023.

Li­ha­vuus­lääk­kei­den käy­tön kas­vua ovat jon­kin ver­ran hil­lin­neet nii­den saa­ta­vuu­son­gel­mat, kun lääk­kei­den ky­syn­tä on kas­va­nut maa­il­man­laa­jui­ses­ti.

Toi­saal­ta li­ha­vuus­lääk­kei­tä ei pys­ty­tä val­mis­ta­maan ai­van mis­sä ta­han­sa lää­ke­teh­taas­sa. Li­ha­vuus­lääk­keet ovat niin kut­sut­tu­ja bi­o­lo­gi­sia lääk­kei­tä, jot­ka ovat elä­vis­sä so­luis­sa tuo­tet­tu­ja lääk­kei­tä.

– Nämä ovat vä­hän vai­ke­am­pia lääk­kei­tä tuot­taa, ja tuo­tan­to on to­del­la eri­kois­tu­nut­ta, Kari sa­noo STT:lle.

Ka­rin mu­kaan esi­mer­kik­si Tans­kas­sa on vii­me ai­koi­na in­ves­toi­tu uu­den­lai­siin lää­ke­teh­tai­siin, jo­ten saa­ta­vuu­son­gel­ma saa­ta­neen lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa rat­kais­tua.

Tut­ki­muk­sen mu­kaan kes­ki-ikäi­set nai­set ovat li­ha­vuus­lääk­kei­den suu­rin käyt­tä­jä­ryh­mä. Vuon­na 2023 kol­me nel­jäs­tä käyt­tä­jäs­tä oli nai­sia. Ikä­ryh­mis­tä suu­rin on 55–64-vuo­ti­aat.

Pie­ti­läi­sen mu­kaan mie­hil­lä li­ha­vuus on kui­ten­kin yh­tä yleis­tä kuin nai­sil­la, ja su­ku­puo­lie­roa se­lit­tä­vät­kin muut te­ki­jät.

– Nai­set ken­ties ko­ke­vat mie­hiä enem­män yh­teis­kun­nal­lis­ta pai­net­ta laih­dut­taa, ja si­ten hei­dän ha­luk­kuu­ten­sa ha­keu­tua sekä lää­ke­tut­ki­muk­siin et­tä hoi­toi­hin on näin kor­ke­am­pi.

Pie­ti­län mie­les­tä oli­si kui­ten­kin tär­ke­ää, et­tä myös mie­het ha­keu­tui­si­vat hoi­toon.

– Näis­tä oli­si hyö­tyä mie­hil­le, eten­kin suo­ma­lais­ten mies­ten suu­ren sy­dän­tau­ti­kuol­lei­suu­den va­los­sa.

Niin Ke­lan tut­ki­mus kuin Pie­ti­läi­nen­kin muis­tut­ta­vat, et­tä lääk­keet ovat vain osa li­ha­vuu­den hoi­don ko­ko­nai­suut­ta.

– Mei­dän pi­täi­si to­del­la pal­jon pa­nos­taa li­ha­vuu­den en­nal­ta­eh­käi­syyn ja sit­ten myös mui­hin toi­men­pi­tei­siin, ku­ten elin­ta­pa­oh­jauk­seen, Kari sa­noo STT:lle.

Suu­ri ky­sy­mys lie­nee täl­lä het­kel­lä se, kuka lää­ke­hoi­don kus­tan­taa.

Yh­teis­kun­ta mak­soi Ke­lan mu­kaan sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vauk­sia li­ha­vuus­lääk­keis­tä vuon­na 2023 noin 3,8 mil­joo­naa eu­roa eli al­le kym­me­nek­sen ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Suu­rin osa mark­ki­noil­la ole­vis­ta lääk­keis­tä ei kui­ten­kaan ole sai­ras­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vat­ta­via, ja lei­jo­na­no­sa kus­tan­nuk­sis­ta jää po­ti­laan mak­set­ta­vik­si.

Ke­lan mu­kaan mo­nis­sa ver­rok­ki­mais­sa, ku­ten Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa ja Sak­sas­sa, li­ha­vuus­lääk­kei­tä ei kor­va­ta kus­tan­nus­syis­tä. Tans­kas­sa ar­vi­oi­tiin vii­me vuon­na, et­tä li­ha­vuus­lääk­keen os­to­jen kor­vaa­mi­nen kai­kil­le po­ten­ti­aa­li­sil­le käyt­tä­jil­le voi­si mak­saa yli 3 mil­jar­dia eu­roa vuo­des­sa.

Toi­saal­ta myös hoi­ta­mat­to­man li­ha­vuu­den kus­tan­nuk­set ovat yh­teis­kun­nal­le val­ta­vat. Pie­ti­läi­sen mu­kaan li­ha­vuus­lääk­keis­tä pu­hut­ta­es­sa nii­den kal­leus ko­ros­tuu usein lii­kaa.

Myös ko­les­te­ro­li­lääk­keet oli­vat yli 20 vuot­ta sit­ten niin kal­lii­ta, et­tä vain mur­to-osa po­ti­lais­ta pys­tyi nii­tä käyt­tä­mään, hän huo­maut­taa.

– Ja nyt­hän ne ovat ää­rim­mäi­sen hal­po­ja. Mut­ta täs­sä nyt kes­tää vie­lä pa­ri­kym­men­tä vuot­ta en­nen kuin li­ha­vuus­lääk­keet ovat yh­tä hal­po­ja, Pie­ti­läi­nen sa­noo.