SAK:n jäsenliitot iskivät pöytään kymmenen prosentin palkankorotustavoitteen, työnantajien edustajat pöyristyivät
Eetu Halonen, Iiro-Matti Nieminen, Sanna Nikula / STT
SAK:n jäsenliittojen yhteinen tavoite on kymmenen prosentin palkankorotus tällä työmarkkinakierroksella. Palkansaajaliitot iskivät pelinavauksensa pöytään tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingin Hakaniemessä.
Työntekijäliittojen tavoitteena on, että korotus jakautuisi kahdelle vuodelle. Ensimmäisen vuoden korotustavoite olisi kuusi prosenttia ja vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus ja vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli liittojen yhteistä tavoitetta sillä, että palkansaajien ostovoima on alentunut merkittävästi inflaatiopiikin vuoksi.
– Palkansaajat ovat ostovoimakuopassa, ja sieltä kuopasta pitäisi myös jollain aikavälillä kiivetä ylös, Eloranta sanoi.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien nykyinen työehtosopimus päättyy parin viikon kuluttua. Tekstikysymyksetkin ovat vielä auki, kuvaili Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto päänavaajasopimuksen neuvottelutilannetta.
Aalto sanoo, että vaikka inflaatio on hidastunut, työntekijöiden "ostovoimakuoppa" on edelleen olemassa. Hänen mukaansa palkankorotustavoite ottaa huomioon sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden inflaation.
Suomessa vientialat ovat perinteisesti määritelleet palkankorotusten niin kutsutun yleisen linjan, jota muut alat noudattavat.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi pöyristyi palkansaajaliittojen korotusvaatimusta.
– En tiedä, missä todellisuudessa he elävät, kun tällaisia numeroita tuovat julkisuuteen. Meidän puolelta ei ole tarkoitus julkistaa mitään numeraalisia tavoitteita, Ruohoniemi kommentoi STT:lle.
Ruohoniemen mukaan työnantajajärjestö haluaa edelleen neuvotella ratkaisusta, joka turvaa kustannuskilpailukykyä ja huomioi kuitenkin samalla palkansaajien ostovoimaa. Neuvotteluihin palkansaajajärjestöjen ulostulo ei sinänsä Ruohoniemen mukaan vaikuta.
– Neuvottelut jatkuvat ihan normaalisti. Eikö joku minua kokeneempi valtiomies ole sanonut, että ei pidä provosoitua jos provosoidaan.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi viestipalvelu X:ssä, että palkansaajaliittojen vaatimukset eivät ole tästä maailmasta.
– Eikö Hakaniemi seuraa, mitä taloudessa tapahtuu? Meillä ei ole kasvua, yrityksiä lopettaa ennätysmäärä, konkurssit ovat korkealla ja (Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittanut) Donald Trump puuhaa tariffeja, jotka vielä vaikeuttavat tilannetta, Pentikäinen kirjoittaa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien väistyvä toimitusjohtaja Markku Jalonen luonnehtii niin ikään X:ssä liittojen palkankorotusvaatimuksia kustannuksiltaan poikkeuksellisen suuriksi. Hänen mielestään Suomen työmarkkinamallissa on nyt keskitettyjen sopimusten piirteitä ja osapuolten yhteinen talouden tilannekuva täysin hukassa.
Tavallisesti ammattiliitot eivät tuo palkankorotustavoitteitaan julkisuuteen ainakaan tässä vaiheessa neuvotteluita.
– Olemme nyt päätyneet tällaiseen ratkaisuun, jotta jäsenemme myös tietävät, millaisia tavoitteita meillä kaiken kaikkiaan on, Teollisuusliiton Aalto kertoi.
– Toki työmarkkinatilannekin on merkittävästi muuttunut. Työnantajat ovat muuttaneet omia toimintatapojaan muun muassa suhteessa kolmikantaisiin valmisteluihin.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen lisäsi, että työnantajat ovat vuosi vuodelta tiivistäneet omaa yhteistyötään. Tästä syystä myös työntekijäpuolella pidetään tärkeänä tiivistää yhteistyötä.
Aalto kertoi STT:lle tilaisuuden jälkeen, että jos tarve tulee, liitot koordinoivat keskenään myös mahdollisia työtaistelutoimia, kuten aiemminkin.
– Nyt keskitymme kuitenkin neuvotteluihin ja toivomme, että saamme neuvottelutuloksen aikaan mahdollisimman nopeasti.
Liitot neuvottelevat uusista työehtosopimuksista ja palkankorotuksista työnantajapuolen kanssa tänä talvena ja ensi keväänä.
Teollisuusliitossa neuvottelut on jo aloitettu myös Kemianteollisuuden kanssa. Osa sopimuksista päättyy vuodenvaihteessa.
PAMin puheenjohtaja Rönni-Sällinen toteaa, että hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla ja pienituloisten tilanne on heikentynyt.
– Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja sata euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee "sekalinjaa" pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen sosiaaliturvaleikkauksilla sekä niiden vaikutuksilla erityisesti naisiin.
– Leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että yhteensä kymmenen prosentin palkankorotus ei uhkaa Suomen hintakilpailukykyä. Hänen mukaansa myös duunarien on saatava osansa tulevasta talouskasvusta.
Kokko huomautti, että ay-liike on viime vuosina tehnyt Suomessa alhaisempia palkkaratkaisuja kuin kilpailijamaissa. Hänen mukaansa Suomessa on "kerrankin oikeaan aikaan" tilanne, jossa kustannuskilpailukyky ei vaarannu tämäntasoisista palkankorotuksista.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että palkankorotukset ovat olleet Suomessa maltillisia viime vuosina.
– Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle kahdeksan prosenttia. Värkeissä on varaa.
