No lo­ka­kuu­ki jo rei­rus­ti yli pu­al­vä­li ja ul­kon yli 10 läm­pö­as­tet ja ei­le koko maa kor­kein lu­ke­ma sem­mo­ne 15 as­tet, niät jän­nä nähr mil­lai täs ny sit ere­tää? Meil­lä­ki tos viä man­sik­ka-amp­pe­li sen­ku kuk­kii, mut­tei man­si­kat en­nää ol pu­na­seks tul­lu. Aa­mus­ti täs len­kil kysy miäs mult yh­täk­kii, et ”mist mei­naat tän­nää krii­vat?” Jaa, a, sa­nos muut? Mei­na­si kyl... fun­tee­ra­si siin vas­taust nii häl ko it­tel­le­ni­ki, et tai­ra taas ker­ra ih­me­tel tätä mee van­hai suk­ke­laa ase­maa yh­teis­kun­nas, mel­kost trii­haa­mist po­li­tii­kas ja kai siin si­jas saa tää kor­ree syk­sy­ki. Et siit­tä vaa sit et­tiip­päi.

Nii mon­nee kert­tää ole täl­lä­ki pla­ril su­a­raa kau­his­tel­lu et mihi oi­kee jou­ru­taa, ko ain vaa van­hai­ko­tip­las­sei lo­pe­tet­taa. No ny sit ol­laa siin puh­taa kau­la kans, nin­ko san­noo pruu­ka­taa, et meit van­hoi o nii pal­jo ja jou­kos vä­ki­sin­ki hu­a­no­kun­to­sii, jo nii krämp­pii et­tei mil­lää en­nää ko­ti­o­lois pär­jää ja mis­tää ei kai­ke se pal­lot­te­lu jäl­keen­kä plas­sii löy­ry. Mil­lai täs oi­kee täl­läi o käy­nyk­kä? Kai­kis päät­tä­jäi sa­no­mi­sis meit ver­ra­taa ain Ru­at­tii, rik­kaa­see maa­ha, josa ko­ro­na-ai­kan ei van­huk­sist sun­ka pi­ret­ty sem­most mu­ret ko tääl meil Su­a­mes. Ru­at­tis ku­a­li sil­lo pal­jo van­huk­sii ja tai­taa siks siäl ny ol hel­pom­paa­ki. Meil kum­min­ki sil­lo­ne hal­li­tus piti en­si­ar­vo­se vik­ti­sen, et van­huk­sist hu­a­leh­rit­tii.

No ny me ol­laa hen­kis, mut mitä sit kon­nei en­nää ko­ton pär­jä­täk­kä ja pe­tip­las­sit o kor­til, nin­ko kuu­lem­ma nyte o ja ai­ka­lai on­ki? Just hil­jak­koi oli avii­sis niit tä­kä­läi­sii hoi­to­hin­toi, et ra­hast se tä­mä­ki as­ja o iha kii. Mi­ä­lee­ni jäi, olik se jos­sai täs liki, ko mak­saa 223 eu­roo/vrk ja ko siit sit räk­nä­tää esim. kuu­kau­si, ni ai­ka tyy­rist o. Ol­laa­ko to­si­aa me­nos sihe, et vaa rik­kail o mah­rol­li­suus van­han hoi­too? Kyl seki ai­ka tyy­rist muu­te o, ko am­pu­lans­sil kyy­tä­tää pai­kast toi­see kip­peet van­hust. Sää­liks käy omai­sii yht­läi ko stää kyy­tät­täv­vää­ki, joka o iha tois­te ar­moil. Ja kui ko­vil o se hoi­to­hen­ki­lös­tö­ki, joka par­haas ain tek­kee, mut sil­ti ei mik­kää pii­saa? Kui meist joo­nim­me ai­ka­nas teh­neist nyte tom­mo­ne taak­ka on­ka tul­lu? Sa­nos muut!

Nii ja sit tual po­li­tii­ka sy­ä­ve­reis kän­ny­kät kä­sis sen­ku trii­ha­taa, äk­see­rat­taa ja mel­kost sank­ki­naa jo­ka­kik­sest as­jast. Puh­huu pau­ha­taa tois­te pääl, huu­rel­laa, he­kau­tel­laa ja mel­kei ir­vi­tää kul­los­tak­ki as­jaas klaa­raa­vaa ny vaik erus­kun­na ky­se­ly­tun­nil, vaik kui nui­jaa hei­lut­ta­va ko­men­tas­ki oor­nin­kii. Täm­mö­ses jän­nit­tä­väs mail­ma­ti­lan­tees luu­lis löy­ty­vä yh­tei­ne nu­at­ti ja sama pää­mää­rä koko kan­sa hy­väks, mut­tei ko ei. Kyl ne jo­ku­set kaa­pi pääl sei­so­jat siäl hu­see­ra­tes­sas an­taa hu­a­noo esi­merk­kii kan­sal.

No yl­lät­täi taas plari täyn ja nii piti täst nau­tit­ta­va nä­tist syk­sys­täk­ki joku hu­a­mio krii­vat. Hai­ka­ra hak­kee vii­mi­sii viä nos­ta­mat­tom­mii proo­penk­kei hui­la­tak­ses tryki. Kel­ta­set leh­ret sat­tee lail put­toi­lee ja osa puist ree­ras jo ot­taa lu­mi­ku­ar­maa, niät kyl se siit sit taas. Kai­kest hu­a­li­mat hy­vil mi­ä­li ens viik­koo…

Ul­la Lei­no

Po­ri­lai­nen mur­re­maa­ka­ri ja ko­ti­seu­tu­neu­vos