An­nii­na Kor­pe­la / STT

Vuo­si 2024 oli maa­il­man­laa­jui­ses­ti mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min vuo­si. Asi­an vah­vis­taa EU:n Co­per­ni­cus-il­mas­to­pal­ve­lun jul­kai­se­ma ra­port­ti, jo­hon on koot­tu yh­teen vuo­den maa­il­man­laa­jui­set il­mas­to­ti­las­tot.

– Il­mas­tol­li­ses­sa mie­les­sä mo­nien en­nä­tys­ten vuo­si. Vuo­si oli mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min, ja se oli jo toi­nen pe­räk­käi­nen en­nä­tys­läm­min vuo­si, Il­ma­tie­teen lai­tok­sen toi­mi­a­la­joh­ta­ja Han­ne­le Kor­ho­nen ku­vai­li tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa tors­tai­na.

Ku­lu­nut vuo­si oli myös en­sim­mäi­nen ka­len­te­ri­vuo­si, jol­loin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la ylit­ti esi­te­ol­li­sen ta­son 1,5 as­teel­la. Mit­taus­his­to­ria ulot­tuu vuo­teen 1850.

– Mut­ta on hyvä huo­ma­ta, et­tä kun pu­hu­taan Pa­rii­sin so­pi­muk­sis­sa mai­ni­tus­ta 1,5 as­teen ra­jas­ta, se on niin sa­not­tu il­mas­tol­li­nen raja, jota ei ole vie­lä kui­ten­kaan ri­kot­tu, Kor­ho­nen huo­maut­ti.

Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mu­kaan myös il­mas­ton luon­nol­li­nen vaih­te­lu, esi­mer­kik­si El Nino -il­miö, nos­ti vuo­den 2024 ai­ka­na ha­vait­tu­ja poik­keuk­sel­li­sia läm­pö­ti­lo­ja. Sen vuok­si Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­seen kir­jat­tua 1,5 as­teen ra­jaa ei kat­so­ta il­mas­tol­li­ses­sa mie­les­sä yli­te­tyk­si.

Il­ma­tie­teen lai­tos muis­tut­taa, et­tä ih­mis­ten ai­heut­ta­man il­mas­ton­muu­tok­sen ar­vi­oi­daan kui­ten­kin läm­mit­tä­neen pla­neet­taa jo 1,3 as­teel­la ja se on edel­leen mer­kit­tä­vin syy ää­rim­mäi­siin il­man ja me­ren pin­ta­läm­pö­ti­loi­hin.

Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­sa vuon­na 2015 ase­tet­tiin suo­si­tus­ra­ja 1,5 as­tet­ta, jo­hon il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen oli­si hyvä py­säyt­tää, jot­ta sen pa­him­mat vai­ku­tuk­set voi­tai­siin vält­tää.

Co­per­ni­cus-il­mas­to­pal­ve­lu va­roit­ti jo mar­ras­kuus­sa Ba­kus­sa jär­jes­te­tyn YK:n COP29-il­mas­to­ko­kouk­sen kyn­nyk­sel­lä, et­tä vuo­des­ta 2024 oli tu­los­sa lä­hes täy­del­lä var­muu­del­la pla­nee­tan mit­taus­his­to­ri­an kuu­min.

Jo­kai­nen kym­me­nes­tä vii­me vuo­des­ta (2015–2024) on ol­lut yk­si kym­me­nes­tä läm­pi­mim­mäs­tä vuo­des­ta mit­taus­his­to­ri­an ai­ka­na.

Co­per­ni­cuk­sen mu­kaan maa­il­man­laa­jui­nen kes­ki­läm­pö­ti­la vuon­na 2024 oli 15,10 as­tet­ta, mikä on 0,72 as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin il­mas­tol­li­sen ver­tai­lu­kau­den eli vuo­sien 1991–2020 kes­ki­ar­vo.

Vuo­den 2024 kes­ki­läm­pö­ti­la oli 0,12 aset­ta kor­ke­am­pi kuin vuon­na 2023, joka oli ai­em­min mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min vuo­si. Tämä vas­taa 1,60 as­teen nou­sua suh­tees­sa ar­vi­oi­tuun esi­te­ol­li­seen, eli vuo­sien 1850–1900, ta­soon.

Myös Eu­roo­pas­sa 2024 oli en­nä­tys­läm­min vuo­si. Eu­roo­pan kes­ki­läm­pö­ti­la oli ku­lu­nee­na vuon­na 10,69 as­tet­ta, mikä on 1,47 as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin il­mas­tol­li­sen ver­tai­lu­kau­den kes­ki­ar­vo ja 0,28 as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin edel­li­nen en­nä­tys­vuo­si 2020.

Co­per­ni­cuk­sen jul­kai­se­maan Glo­bal Cli­ma­te High­lights 2024 -ra­port­tiin on koos­tet­tu il­mas­to­ti­las­to­ja, jot­ka ker­to­vat läm­pö­ti­lan nou­sun li­säk­si esi­mer­kik­si mer­ten läm­pe­ne­mi­ses­tä, me­ri­jään vä­he­ne­mi­ses­tä, kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suuk­sien kas­vus­ta sekä hel­le­aal­lois­ta ja rank­ka­sa­teis­ta.

Suo­mes­sa vuo­si 2024 oli Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mu­kaan ta­va­no­mais­ta läm­pi­mäm­pi. Vuo­si oli myös mit­taus­his­to­ri­an nel­jän­nek­si läm­pi­min.

Poh­jois-La­pis­sa ja maan ete­lä­o­sas­sa vuo­si oli mo­nin pai­koin poik­keuk­sel­li­sen läm­min. Suu­res­sa osas­sa maa­ta vuo­tui­nen sa­de­mää­rä oli ta­va­no­mais­ta suu­rem­pi.

– Kaik­kien läm­pi­min vuo­si meil­lä on ol­lut 2020 ja sii­tä jäim­me noin 0,8 as­tet­ta, me­te­o­ro­lo­gi Pau­li Jo­ki­nen ker­toi Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa tors­tai­na.

– Suo­men kym­me­nes­tä läm­pi­mim­mäs­tä vuo­des­ta nel­jä on ol­lut vii­mei­sel­tä kym­me­nel­tä vuo­del­ta, Jo­ki­nen li­sä­si.

Il­mas­ton­muu­tos teki Hel­sin­gis­sä vuo­des­ta 2024 noin 2,1 as­tet­ta läm­pi­mäm­män kuin se oli­si ol­lut il­man il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tus­ta. To­den­nä­köi­syys näin läm­pi­mäl­le vuo­del­le on ny­kyil­mas­tos­sa noin 140-ker­tai­nen ver­rat­tu­na ti­lan­tee­seen, jos­sa il­mas­ton­muu­tos­ta ei oli­si. Las­kel­mat pe­rus­tu­vat Il­ma­tie­teen lai­tok­sen ja Hel­sin­gin yli­o­pis­ton tut­ki­joi­den ver­tai­sar­vi­oi­tuun me­ne­tel­mään.