Ylen alueilla väki vähenee noin 15 prosentilla – Raumalaislähtöinen Teijo Valtanen valittiin Ylen lännen alueen päälliköksi
Hän sanoo Ylen säästöjä koviksi, mutta ei perustehtäviä vaarantaviksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Ylen muutosneuvottelujen lopputulos oli tyly. Noin 300 journalistista tehtävää väheni. Kutakuinkin puolet hoidettiin eläkejärjestelyin. Alueiden väki vähenee noin 15 prosentilla.
– Onhan tämä ollut kova paikka, kun joutuu väkeä vähentämään. Sen on sitä irtisanotuille, mutta myös taloon jääville, sanoo Teijo Valtanen.
Kova paikka irtisanomiset olivat myös hänelle henkilökohtaisesti.
Irtisanomisten jälkeen alueiden organisaatiot on jouduttu rakentamaan uudelleen aikaisempaa pienemmillä resursseilla. Se taas edellyttää toimintojen priorisoimista.
– Meidän pitää keskittyä entistä enemmän uutisten tuottamiseen, Valtanen muistuttaa.
Ylen lännen alueeseen kuuluvat Tampere, Turku, Rauma, Pori, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Alueita on kaikkiaan neljä.
Laadukkaan ja riittävän kattavan journalismin tarve kasvaa, jotta suomalaiset kykenevät jäsentämään maailman tapahtumia ja ymmärtämään päätösten syy- ja seuraussuhteita.
– Kun nyt seuraa, mitä maailmalla tapahtuu, niin suomalaiset mediat ovat kyenneet aika hyvin kertomaan asioista, sanoo Valtanen.
Hän ottaa esimerkin Yhdysvaltain asettamista tulleista, jotka Suomen kohdalla ovat 20 prosenttia kaikille rapakon taakse viedyille tuotteille.
– Valtakunnan mediat, kuten Yle kertovat pörssikurssien alamäestä ja muista vaikutuksista sekä tekevät analyyseja. Tänään aamuna luin maakunnallisista ja paikallisista medioista, mitä tullit vaikuttavat alueella vaikkapa sataman liikenteeseen.
Valtasen mukaan suomalaiset saavat eri medioita seuraamalla aika hyvän yleiskuvan lähtien globaalista tilanteesta ja jopa siitä, mitä tullit voivat kunkin kansalaisen kohdalla vaikuttaa.
Siitä Valtanen sanoo olevansa tyytyväinen, ettei Suomeen ole vielä syntynyt journalistisia erämaita, joissa ei enää ilmesty perinteisiä maakunnallisia tai paikallisia medioita. Näin on tapahtunut esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa verkkosisällöt ovat korvanneet ne.
– Jos jää pelkästään sosiaalisen median varaan, niin vaarassa on kuplautuminen, sanoo Valtanen.
Helposti käy niin, että maailmankuva vääristyy ja yksipuolistuu, kun vielä algoritmit pelkistävät sisältöantia sen suuntaisiksi, mitä ihminen haluaa seurata.
– Minulla on hyvä fiilis suomalaisen journalismin tasosta ja monipuolisuudesta. Harras toive on, että taso säilyisi jatkossakin hyvänä, Valtanen sanoo.
Haasteita riittää. Esimerkiksi paperilehtien kustantaminen on kallistunut merkittävästi. Yksin painopaperin hinta on noussut koronaa edeltävistä ajoista sata prosenttia ja lehtien jakelukin kymmeniä prosentteja.
Onneksi nettisisältöjen tilaaminen on yleistynyt, joskaan ne eivät paikkaa kokonaan paperilehtien kannattavuushaasteita.
Perinteiset maakunnalliset lehtitalot ovat vastanneet haasteeseen yhdistymällä ja hakemaan sitä kautta synergiaetuja. Viimeksi Kaleva ja Ilkka-Pohjainen kertoivat toimintojensa yhdistämisestä. Satakunnassa Satakunnan Kansa ja Länsi-Suomi fuusioitiin jo runsas vuosi sitten.
– Pidän fuusioita järkevänä tapa turvata maakunnallinen journalismi taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa, sanoo Valtanen.
Hän näkee yhtymäkohtia myös Ylen ratkaisuihin.
– Kun rahaa on vähemmän, pitää toimintatapoja uudistaa ja säästää panoksia siihen, että uutisointi säilyy laadukkaana ja monipuolisena.
Yleltä vaaditut säästöt ovat noin 66 miljoonaan euroa, joista jokaista euroa ei ole vielä leikattu. Valtanen pitää leikkauksia kovina, mutta uskoo, että Yle pystyy säällisesti hoitamaan perustehtävänsä demokratian vaalijana ja suomalaisen kulttuurin tukijana.