Hyvinvointialue ei enää maksa porilaisen Kirsti Koskisen kehitysvammaiselle pojalle loma- tai flunssapäivistä
Kirsti Koskisen pojalle ei jatkossa makseta lomapäiviltä mitään, vaikka Arttu ahkeroi ympäri vuoden. Se on Satakunnan hyvinvointialueen linja.
Pauliina Vilpakka
Porilaisen Kirsti Koskisen kehitysvammainen poika Arttu Ahokas työskentelee päivittäistavarakaupassa. Hän hyllyttää tavaroita, puhdistaa pullokonetta ja siivoilee pahveja. Arttu pitää työstään, ja on viihtynyt samassa paikassa jo neljä vuotta.
Arttu on avotyöntekijä, eli hän ei ole työsuhteessa yritykseen. Sen sijaan hyvinvointialue maksaa miehelle työstä korvausta, eli työosuusrahaa 12 euroa per päivä.
Viime viikolla Arttu ja muut avotyöntekijät saivat huonoja uutisia. Vammaispalveluista ilmoitettiin, että jatkossa lomapäivien ajalta ei enää makseta mitään. Tähän asti Artun työvuoteen on kuulunut neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma. Loma-ajalta on maksettu 12 euroa per päivä, mutta jatkossa lomien ajalta ei makseta enää mitään.
– Kyllähän se masensi. Epäoikeudenmukaiselta se tuntuu, ja siltä, ettei oikein arvosteta, Arttu sanoo.
Kirsti Koskinen on huolissaan, jättävätkö pienellä eläkkeellä elävät kehitysvammaiset avotyöläiset tulevaisuudessa lomat ja sairaslomat pitämättä. Artulla on onneksi perhe turvaverkkona, mutta kaikkien tilanne ei ole yhtä hyvä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Kirsti Koskinen huomauttaa, että pienen kansaneläkkeen päälle työosuusraha on noin 30 prosenttia avotyöntekijän kuukausituloista. Artun lomarahat tekivät vuodessa yhteensä noin 300 euroa.
– Se on iso asia näille avotyöntekijöille, että on rahaa, jolla pystyy tekemään vähän jotain enemmän.
Muutos koskee myös sairaslomapäiviä: ennen niistä maksettiin korvaus, nykyään ei.
Koskinen on huolissaan, jättävätkö pienellä eläkkeellä elävät kehitysvammaiset avotyöläiset tulevaisuudessa lomat ja sairaslomat pitämättä, ja miten se vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Kaikilla ei ole turvaverkkoa ja perhettä, joka tukisi lomien aikana.
Arttu tekee työtään ympäri vuoden ja ahkeroi viisi tuntia joka arkipäivä.
– Meitä muita turvaa työaikalaki, mutta kehitysvammaisia ei näköjään turvaa mikään, Koskinen huokaa.
Häntä ihmetyttää sekin, ettei loma-ajan maksujen loppumisesta ole toimitettu minkäänlaista kirjallista ilmoitusta, jossa selvitettäisiin, mihin näin iso ja yhtäkkinen muutos perustuu. Asiasta ilmoitettiin kehitysvammaisille avotyöntekijöille suullisesti.
Artusta työosuusrahan poisjääminen lomapäiviltä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Käsillä olevaa tilannetta lukuun ottamatta Koskinen on ollut poikansa tuettuun työllistämiseen tyytyväinen. Systeemi on ollut toimiva, ja työ tuo miehen elämään rytmiä ja sosiaalisia suhteita.
Arttu itse pohtii, että loma-ajan työosuusrahojen poisjääminen tulee varmaan vaikuttamaan elämään jonkun verran. Mutta enemmän kuin itse rahan vuoksi, häntä harmittaa ihan periaatteesta epäreilulta tuntuva tilanne.
Satakunnassa on aikaisemmin ollut kuntien välistä vaihtelua siinä, onko työosuusrahaa myönnetty myös loma-aikoina tai sairauspäiviltä. Hyvinvointialueilla linjaa on yhtenäistetty. Satakunnan hyvinvointialueen linja on ollut vuoden alusta asti sellainen, että työosuusrahaa maksetaan työtoiminnassa vain läsnäolopäiviltä.
Vammaisten asumisen ja päiväaikaisten toimintojen palveluiden vastuualuejohtaja Sari Landvik kertoo, että palveluntuottajat, joilla asiakas on ollut avotyötoiminnassa, ovat maksaneet aikaisemmin korvauksia kunnille ja nyt myös hyvinvointialueelle vain läsnäolopäivistä.
Hän muistuttaa, että työtoimintaraha on harkinnanvarainen etuisuus, jonka määrän ja laajuuden hyvinvointialue voi päättää. Kehitysvammaisten työtoiminta on työtoimintaa myös avotyö-nimikkeen alla. Kyseiset palvelut eivät ole työsuhteisia töitä, eikä niihin sovelleta työsuhteissa olevien palkkausta tai muita työlainsäädännön mukaisia etuisuuksia.
Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus teki päätöksen työosuusrahakäytäntöjen yhtenäistämisestä joulukuussa.
– Kaikkia palveluita on tarkasteltava, yhtenäistettävä ja rahaa on kohdistettava lakisääteisiin palveluihin. Haastankin yrityksiä palkkaamaan kehitysvammaisia työsuhteeseen, jotta heillä olisi mahdollisuus saada oikea työsuhde siihen liittyvine etuisuuksineen, Landvik sanoo.