Pekka Toveri ei usko Naton tukikohdan perustamiseen Poriin tai muuallekaan Suomeen
Tapio Vallin
Puolustusvoimain entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri sanoo suhtautuvansa julkisuudessa paljon esillä olleeseen keskusteluun hyvin skeptisesti.
– Totta kai kiinteällä tukikohdalla olisi myös laajat taloudelliset vaikutukset ympäristöönsä. Se tukeutuisi ympäristöönsä ja hakisi sieltä palveluja aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi Satakunnan nykyiset varuskunnat Säkylässä ja Niinisalossa.
Todennäköisesti tukikohdassa työskentelevät toisivat mukanaan myös perheensä, mikä tarkoittaisi asuntojen, koulujen ja muiden palveluiden tarvetta.
Suomessa Nato-jäsenyyden myötä käynnistyi keskustelu Naton tukikohdan perustamisesta Suomeen. Poliittisessa keskustelussa erityisesti keskusta ja oikeisto ovat tukikohdan kannattajia, vasemmalla siihen suhtaudutaan varauksellisesti tai kielteisesti. Tukikohdan sijoituspaikkojakin on jo esitetty. Listalla ovat ainakin Turku, Pori ja Kauhava.
Toverin mukaan prikaatin vahvuisen, noin 3 000 sotilaan, yksikön sijoittamisen pahin este on itse asiassa Suomi itse. Suomella on oma armeija ja Euroopan vahvimmaksi luokiteltu puolustuskyky. Jos asiaa tarkastellaan ulkopuolelta, niin varmasti moni kysyy, miksi tänne pitäisi sijoittaa Naton sotilastukikohta. Suomen sotilaallista voimaa ei ole tarvetta lisätä.
Toveri kiinnittää huomiota myös siihen, että tukikohdan perustaminen ja ylläpito ovat kallista toimintaa, eikä siihen ole juuri varaa. Myös tarvittavista joukoista on pulaa. Yhdysvallat on pyrkinyt vähentämään läsnäoloaan Euroopassa, joskin tilanne on nyt muuttunut.
Porin Puuvillan Kehräämössä pidetyssä Ukrainan jälleenrakennus-seminaarissa puhuttiin sodasta ja sen seurauksista. Kuvassa vas. Ukrainan pelastusyliopiston edustaja Oleksand Lazarenko, Enersense Oy:n toimitusjohtaja Jussi Holopainen, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore, Prizztechin toimitusjohtaja Ari Eklund, kenraalimajuri Pekka Toveri, pelastusyliopiston edustaja Mykola Sykhevyskyj ja tulkki Andre Samberg.
Tapio Vallin
Satakunnassa käydyssä poliittisessa keskustelussa on myös varoiteltu siitä, että Nato tukikohta lisää sotilaallista riskiä alueella. Jos Suomeen hyökätään, iskut kohdistuisivat ensimmäisenä juuri Nato-tukikohdan alueelle.
Toveri muistuttaa, että riskiä pitää tarkastella myös toisin päin. Naton tukikohdasta voidaan myös ampua takaisin.
– Venäläiset kyllä tietävät, että Satakunnassa on kaksi suurta varuskuntaa, lentokenttä ja satama. Mutta he ovat ”mummon potkijoita”, jotka käyvät mieluiten heikoimpien kimppuun. Nato-tukikohta on hyökkääjälle iso riski.
Ennen kuin Nato-tukikohtaa voidaan perustaa, Suomen pitää päästä Naton jäseneksi. Toveri uskoo, että se voi tapahtua jo ennen ensi heinäkuussa pidettävää Naton huippukokousta Vilnassa Liettuassa tai ehkä huippukokouksen aikana.
Porissa Prizztechin järjestämässä Ukraina-seminaarissa esitelmöinyt kenraalimajuri Toveri pohti myös sodan kestoa. Hänen mukaansa sodassa on nyt ajauduttu ensimmäisen maailmansodan aikaiseen taktiikkaan, kulutussotaan. Kummankaan osapuolen voimat eivät riitä läpimurtoon, ja kesään mennessä voidaan arvioida, mihin sota on ajautumassa.
Kuinka kauan Putin voi pysyä vallassa, on sekin Toverin mukaan vaikeasti arvioitavissa.
– Jos valta Venäjällä vaihtuu, se tapahtuu palatsivallankumouksena, niin kuin valta on aina vaihtunut tsaarin ajoista asti, Toveri uskoo.