Porin Teknologiakeskus Pripolin julkisivu pelastettiin pintaa nakertavalta punajäkälältä
Porin Teknologiakeskus Pripolin seiniä peittänyt elävä punajäkäläkasvusto tapettiin biohajoavalla kasvustojen tuho- ja ehkäisyaineella, jonka jälkeen seinät pestiin. Esikäsittelyn, perusteellisen puhdistuksen sekä suojakäsittelyn jälkeen kohde on taas terve ja puhdas.
Punajäkäläkasvuston tunnistaa tummanpunaisista pystyraidoista. Kasvusto tarttuu tiukasti kiinni betoni- ja rappauspintaisiin julkisivuihin.
Punajäkälä, jota kutsutaan usein myös punaleväksi tai punahomeeksi, on trentepohlia-sukuun kuuluva viherlevä, joka on saanut punaisen pigmentin luontaisena suojana valoa vastaan.
– Usein punajäkäläkasvustoa luullaan ruosteeksi tai kulumaksi julkisivupinnoilla. Siksi usein lähdetään virheellisesti miettimään maalausta tai jopa julkisivuremonttia, jotta ongelmasta päästään eroon. Kasvusto on kuitenkin puhdistettavissa ja ehkäistävissä oikealla tekniikalla Puhdistuksella voi säästää roimasti taloyhtiön remonttikustannuksia. Samalla asuntojen arvo luonnollisesti kasvaa, taustoittaa Suomen Julkisivupuhdistus oy:n toimitusjohtaja Jukkis Loponen.
Punäjäkäläkasvusto viihtyy parhaiten kosteissa paikoissa: puiden varjossa, itä- ja pohjoispuolen julkisivuilla sekä meren läheisyydessä. Oikeissa olosuhteissa punajäkälä leviää julkisivupinnoilla kuin rutto. Punajäkälää voi nähdä nykyisin yhä enemmän myös kaupunkien kiinteistöjen, kuten sairaaloiden, kaupungintalojen ja poliisilaitosten julkisivuilla.
Punajäkäläkasvusto on mikrobikasvustoista sitkein. Se tarttuu lujasti huokoisiin julkisivupintoihin ja alkaa hitaasti nakertaa pintaa. On arvioitu, että yksi vuosi punajäkälän valtaamalla julkisivulla lyhentää rakennuksen julkisivupinnan elinikää 1–5 vuotta pintamateriaalista ja olosuhteista riippuen.
Pripoli ennen puhdistuskäsittelyä.
Punajäkäläkasvuston sitkeys aiheuttaa myös sen, että kasvustoa ei voi useimmiten pestä kerralla pois. Ensin kasvusto tapetaan biohajoavalla kasvustojen tuho- ja ehkäisyaineella. Tämän jälkeen tulee odottaa muutama kuukausi, että kuollut kasvusto irtoaa julkisivupinnasta. Vasta tuhokäsittelyn ja odotusajan jälkeen on mahdollista saada julkisivupinta täysin puhtaaksi punajäkäläkasvustoista. Väärällä pesutekniikalla pintamateriaali voi kärsiä ja lopputulos jäädä pinkiksi.
– Puhdistuksen jälkeen on tärkeää suorittaa biohajoava punajäkälän ehkäisykäsittely, jotta ongelma ei uusiudu. Kun biohajoava kasvustojen ehkäisykäsittely suoritetaan 5–6 vuoden välein, uutta puhdistusta ei tarvitse enää tehdä koskaan, Loponen valaisee ja jatkaa:
– Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä aikaisemmin kasvustot puhdistetaan ja ehkäistään, sitä halvemmalla asiasta selviää. Eikä pidä unohtaa kasvustojen vaikutusta asuntojen myynti- ja vuokrahintoihin. Kasvustot näyttävät pahalta, mutta niistä pääsee onneksi pitkäaikaisesti eroon.