Ravintolan ympäristövaikutukset kuriin ruokahävikin kautta myös Satakunnassa
Ruokahävikin hallinta ravintoloissa parantaa niiden kannattavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Sanna-Mari Renfors, johtava tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Ravintola-alalla kestävän kehityksen edistäminen on nopeutunut viime vuosina. Tämä johtuu osaksi siitä, että koronapandemian ja maailmantilanteesta johtuvan kustannusten nousun myötä toiminnan kestävyyden lisääminen tuo kustannussäästöjä ravintoloille.
Erityisesti kiertotalous on noussut nopeasti yhdeksi kestävän kehityksen edistämisen työkaluksi ravintoloissa. Tällöin tähdätään jätteiden ja ruokahävikin määrän suunnitelmalliseen ennalta ehkäisyyn ja minimointiin. Näin ravintolat vastaavat osaltaan EU-maiden tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta tukee kansallinen ruokahävikkitiekartta, joka ohjaa myös ravintoloita hävikin vähentämisessä.
Ravintoloiden ruokahävikkimäärät eivät ole pieniä. On arvioitu, että määrällisesti ravitsemispalveluista aiheutuu noin 61 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain, josta puolet syntyy ravintoloissa. Suurimmat ravintoloiden ruokahävikin syyt liittyvät haasteellisuuteen arvioida buffet-ruokailussa tarvittavia ruokamääriä valmistusvaiheessa ja tarjoiluhävikkiin eli syömiskelpoiseen ylijäämäruokaan. Lisäksi asiakkaiden lautasjätettä kertyy jonkin verran. Ympäristövaikutusten lisäksi hävikki on suuri kustannus ravintoloille sisältäen raaka-aine-, työ-, kuljetus- ja varastokustannuksia.
Ravintolat pyrkivät vähentämään ruokahävikkiään monin eri tavoin. Yksi esimerkki on ravintoloiden ja kahviloiden hävikkiruoan myyntiin keskittynyt ResQ-sovellus, jonka kautta alan yritykset myyvät hävikkiruokaa kuluttajille myös Porissa ja Raumalla noin 50 prosentin alennuksella.
– Meillä panostetaan siihen, että henkilökuntamme osaisi vielä paremmin myydä hävikkiruokaa sovelluksen kautta. Se on asiakkaille arjen pelastus ja samalla meille lisämyyntiä. Hävikkiruoan myynnissä on jo päästy paljon eteenpäin, toteavat Laura Avikainen ja Seppo Aronen FresCo Ravintoloista.
Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat ruoan valmistusmäärien ennakointi ja ennakoiva ruokalistasuunnittelu. Tällöin raaka-aineen hävikkiä voidaan estää esimerkiksi yhtenäistämällä ruokalistoja ja hyödyntämällä samaa raaka-ainetta ruokalistan eri annoksissa. Samaan teemaan liittyy myös vesi- ja energiatehokkuuden optimointi. Tarkkuus raaka-aineiden tilaamisessa sekä kestävät hankintamenettelyt ja toimitusketjut ovat avainasemassa, eivät ainoastaan ruokahävikin, vaan runsaan pakkausjätteen vähentämisessä.
– Yhteistyö raaka-aineiden toimittajien kanssa on olennaista. He tuovat raaka-aineet pantillisissa kuljetuslaatikoissa. Pakkausjätettä ei synny, sillä kuljetuslaatikot kiertävät, eivätkä ne ole pahvilaatikoita. Tilauksissa on tärkeä huomioida myös pakkauskoko, tilata sen verran, ettei raaka-aineita jää turhaan yli, jatkavat Avikainen ja Aronen.
Ammattitaitoinen henkilökunta on ympäristökuormituksen vähentämisessä avainasemassa. Heidän asenteensa ja osaamisensa vaikuttavat siihen, paljonko jätettä ja ruokahävikkiä kertyy. Tämän vuoksi uusien työntekijöiden koulutuksessa pääteemoja ovat oikean ruokamäärän valmistaminen ja mahdollisen hävikin hyötykäyttö.
Tulevina vuosina ravintoloiden kiertotaloutta vauhditetaan Satakunnassa Euroopan Unionin rahoittaman keskisen Itämeren Ce4Re-hankkeen avulla. Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke luo kiertotalousratkaisuja ravintoloiden kestävyyshaasteisiin ja lisää heidän osaamistaan näihin vastaamiseksi.