Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tut­ki­musp­ro­fes­so­rin, MMT An­ni­ka Kan­kaan mu­kaan il­mas­to­ta­voit­tei­ta ei voi las­kea met­sien kas­va­vien nie­lu­jen va­raan.

– Kun vaa­di­taan hak­kui­den ra­joit­ta­mis­ta nie­lu­jen kas­vat­ta­mi­sek­si, se toi­si het­ken ilon, mut­ta sen jäl­keen nie­lu­jen kas­vu kään­tyi­si las­kuun ja las­ki­si edel­leen mitä enem­män hak­kui­ta vä­hen­ne­tään. Täs­sä voi­daan uh­ra­ta Suo­men ta­lous, saa­daan suo­ma­lai­set köy­hik­si, mut­ta saa­vu­tet­ta­va il­mas­to­hyö­ty on mar­gi­naa­li­nen.

– Lu­kes­sa on teh­ty maa­kun­ta­koh­tai­sia mal­lin­nuk­sia eri kas­vu­pai­koil­la puus­ton kas­vus­ta, mikä on mak­si­mis­saan 35-40 vuot­ta van­hois­sa met­sis­sä. Näis­sä met­sis­sä on myös suu­rin nie­lu, mikä al­kaa met­sän van­he­tes­sa no­pe­as­ti pie­nen­tyä.

Jos kaik­ki met­sät oli­si­vat nuo­ria, Kan­kaan mu­kaan il­mas­to­ta­voit­tei­ta voi­tai­siin las­kea nii­den va­raan.

– Nyt em­me voi, kos­ka met­sien kas­vu on kään­ty­nyt las­kuun ja se ke­hi­tys jat­kuu, teem­me mitä ta­han­sa. Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa on ha­vait­tu myös met­sän kas­vun hi­das­tu­mi­nen. Tämä on seu­raus­ta sii­tä, et­tä so­dan jäl­keen uu­dis­te­tut met­sät al­ka­vat ol­la van­ho­ja ja Kes­ki-Eu­roo­pas­sa kir­jan­pai­na­jan tu­hot ovat mer­kit­tä­viä.

– Ikä­luok­kiin pe­rus­tu­va si­mu­loin­ti osoit­taa, et­tä kun met­sät ovat ohit­ta­neet par­haan kas­vun vai­heen, mitä vä­hem­män ha­ka­taan, kas­vu vä­he­nee sitä mu­kaa. Jos met­sät ovat nuo­ria, on hyvä ha­ka­ta kas­vua vä­hem­män ja ker­ryt­tää puus­ton pää­o­maa.

Kun met­sien kas­vu on täl­lä het­kel­lä 103 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta vuo­des­sa, kes­tä­väk­si hak­kuu­ker­ty­mäk­si on Lu­kes­sa ar­vi­oi­tu 82 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Met­sä­bi­o­ta­lous-pa­nee­lin ra­por­tin lop­pu­tu­le­ma­na to­de­taan, et­tä ikä­luok­ka­si­mu­laat­to­rin mu­kaan hii­li­nie­lu­jen kan­nal­ta on pa­rem­pi, et­tä saa­daan nuor­ta kas­va­vaa met­sää.

– Hak­kui­den kier­to­a­jan pi­den­tä­mi­nen ja van­ho­jen met­sien li­sää­mi­nen hyö­dyt­tä­vät mo­ni­muo­toi­suut­ta, mut­ta ei­vät il­mas­to­ta­voit­tei­ta kuin het­kel­li­ses­ti. Jos ha­lu­taan py­sy­viä hii­li­va­ras­to­ja, ne ovat muu­al­la kuin van­hois­sa met­sis­sä, muis­tut­taa Kan­gas.

Eri­tyi­ses­ti van­hat met­sät ovat alt­tii­ta met­sä­tu­hoil­le.

– Esi­mer­kik­si Ko­lin kan­sal­lis­puis­tos­sa on niin pal­jon kir­jan­pai­na­jan tap­pa­mia kuol­lei­ta kuu­sia, et­tä siel­lä jou­du­taan to­den­nä­köi­ses­ti sul­ke­maan luon­to­pol­ku­ja, kun puut voi­vat kaa­tua.

– Jos hak­kui­ta ra­joi­te­taan ja van­ho­ja met­siä sääs­te­tään ja niin se näyt­täy­tyy kei­nol­ta, et­tä saa­daan mo­ni­muo­toi­suus- ja il­mas­to­ta­voit­teet hoi­det­tua yh­tä ai­kaa. Hak­kui­den ra­joit­ta­mi­nen ja van­ho­jen met­sien li­sää­mi­nen lyö­vät kor­vil­le il­mas­to­ta­voit­tei­ta, mut­ta se saat­taa pal­ki­ta mo­ni­muo­toi­suus­ta­voit­tei­ta. Nii­tä kah­ta asi­aa on vä­hän vai­kea yh­dis­tää, kun toi­nen lyö tois­ta kor­val­le.

Nyt tu­lee Kan­kaan mu­kaan pa­nos­taa tek­ni­siin nie­lui­hin ja hii­len tal­tee­not­toon. Sa­maa ovat esit­tä­neet Il­ma­tie­teen lai­tok­sen pää­joh­ta­ja Pet­te­ri Taa­las ja Lu­ken tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Ilk­ka Lei­no­nen.

– Nyt tek­ni­set nie­lut ovat kal­lii­ta, mut­ta niil­le tu­lee ky­syn­tää ja mark­ki­noi­ta, niin Suo­men on hyvä ol­la etu­rin­ta­mas­sa nii­tä ke­hit­tä­mäs­sä.

Kan­gas ei us­ko, et­tä ide­o­lo­gia joh­taa met­sän­tut­ki­joi­den työ­tä, vaik­ka tut­ki­joi­den tu­lok­set saat­ta­vat ol­la hy­vin­kin eri­lai­sia.

– Tie­tys­ti kai­kil­la on oman vä­ri­set sil­mä­la­sit pääs­sä. Jos tu­lee it­sel­le mie­lui­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia, ei nii­tä he­vin läh­de­tä ky­see­na­lais­ta­maan sa­mal­la lail­la kuin epä­mie­lui­sia tu­lok­sia.

– Ny­kyi­ses­sä met­sä­kes­kus­te­lus­sa on pal­jon sa­maa kuin 1980-lu­vul­la. Tuol­loin väi­tet­tiin, et­tei Suo­mes­sa ole enää kun­non met­siä, vaan pelk­kiä puu­pel­to­ja. Sen jäl­keen tuli val­ko­sel­kä­tik­ka­ko­hu ja nyt kri­tiik­ki met­sä­o­ji­tuk­sia koh­taan, jos­ta Kan­kaan mu­kaan syy­te­tään ny­kyi­si­ä­kin tut­ki­joi­ta ja alan toi­mi­joi­ta. Ne teh­tiin edel­li­sen su­ku­pol­ven ai­ka­na ta­voit­tee­na pa­ran­taa met­sien kas­vua, mikä oli ihan jär­ke­vä pe­rus­te.

En­nen val­ta­me­di­ois­sa met­sä­ta­lous­nä­kö­kul­ma oli Kan­kaan mu­kaan vah­vas­ti mu­ka­na.

– Kun nyt met­siä kä­si­tel­lään lä­hin­nä osa­na il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­kes­kus­te­lua, ta­lous on jää­nyt taka-alal­le, mikä te­kee met­sä­ku­van hy­vin ka­pea-alai­sek­si.

Sama ka­pea-alai­suus kos­kee EU ko­mis­si­o­ta. – Edel­li­nen ko­mis­sio an­toi 17 met­sä­a­loi­tet­ta osa­na il­mas­to- ja luon­to­po­li­tiik­kaa, mikä on seu­raus­ta sii­tä, et­tä muut ei-met­säi­set maat mää­rit­te­le­vät met­siin ase­te­tut ta­voit­teet, jois­sa ta­lous­käyt­tö on jää­nyt taka-alal­le.

– Teh­tiin­kö EU neu­vot­te­luis­sa ai­ka­naan se vir­he, et­tä ei läh­det­ty te­ke­mään EU:n yh­teis­tä met­säst­ra­te­gi­aa, vaan ha­lut­tiin pi­tää met­sä­po­li­tiik­ka kan­sal­li­sis­sa kä­sis­sä, poh­tii Kan­gas.

Läh­de: Met­sä­mies­ten Sää­ti­ön uu­tis­kir­je

Teks­ti: Mark­ku Lauk­ka­nen, mark­ku.lauk­ka­nen(a)au­di­o­me­dia.fi

Li­sä­tie­toa: An­ni­ka Kan­gas, an­ni­ka.kan­gas(a)luke.fi