Met­sä­ta­lou­den ju­ri­diik­kaan eri­kois­tu­neen ju­ris­tin Lau­ra Har­jun­pään mu­kaan po­liit­ti­sil­la pe­rus­teil­la ei voi­da ra­joit­taa met­sän­hak­kui­ta, kos­ka omai­suu­den­suo­ja on tur­vat­tu pe­rus­tus­lail­la. Myös Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa on mää­ri­tel­ty ih­mi­soi­keu­det ja pe­ru­soi­keu­det, joil­la on hy­vin vah­va lain­sää­dän­nöl­li­nen suo­ja ja ase­ma, joi­hin ka­jo­a­mis­ta ei voi­da teh­dä po­liit­ti­sil­la pu­heil­la ja pää­tök­sil­lä.

– Kun vii­me ai­koi­na on eri ta­hoil­ta vaa­dit­tu il­mas­to­po­li­tii­kan ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sen ni­mis­sä met­sä­hak­kui­den ra­joi­tuk­sia, pu­hu­taan pe­ru­soi­keu­den ra­joit­ta­mi­ses­ta. Täy­tyy hy­vin tark­kaan pun­ni­ta, mi­ten pit­käl­le me­ne­viä ra­joi­tuk­sia voi­daan teh­dä ja mil­lä pe­rus­teil­la.

Met­sä­no­mis­ta­jat ovat Har­jun­pään mu­kaan ti­lan­tees­ta huo­lis­saan. – Ra­joit­ta­mis­ta vaa­ti­vat pu­heen­vuo­rot avau­tu­vat yk­sit­täi­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le pe­lot­ta­vi­na ja kum­mal­li­si­na. Sa­maan ai­kaan kun he ko­ke­vat syyl­lis­tä­mis­tä jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, pu­heet met­sä­hak­kui­den ra­joit­ta­mi­ses­ta vai­kut­ta­vat met­sä­no­mis­ta­jiin si­ten, et­tä tu­lee ky­sy­myk­siä, pi­tää­kö nyt ha­ka­ta ja mik­si met­sä­no­mis­ta­jan pi­täi­si ol­la mak­su­mies fos­sii­li­ta­lou­den ai­heut­ta­mas­ta il­mas­to­muu­tok­ses­ta?

– Mo­net te­ke­vät aa­vis­tus­hak­kui­ta ra­joi­tus­ten pe­los­sa jo nyt. Osa myös har­kit­see kah­tee­net­sä­maan hank­ki­mis­ta, kun ti­lan­ne ko­e­taan epä­va­kaak­si ja met­sän käy­tön mah­dol­li­suu­det tu­le­vai­suu­des­sa epä­var­moik­si. Näi­hin liit­ty­vät ky­sy­myk­set ovat edun­val­vo­jal­le han­ka­lia, kos­ka kil­pai­lu­la­ki kiel­tää an­ta­mas­ta suo­si­tuk­sia mark­ki­noil­la toi­mi­mi­seen.

Har­jun­pään mu­kaan met­sä­no­mis­ta­jia poh­di­tut­taa luot­ta­mus asi­an­tun­ti­joi­hin, kun eri ta­hoil­ta saa­daan eri­lai­sia vas­tauk­sia. – On pal­jon tie­toa ja ti­las­toa ja jo­kai­sen nä­kö­kul­man edus­ta­ja saa ti­las­tot kään­net­tyä oman nä­kö­kul­man­sa taak­se. Vaik­ka kes­kus­te­lus­sa väi­te­tään, et­tä Suo­mes­sa ha­ka­taan met­siä val­ta­via mää­riä, pit­kän ai­ka­jän­teen tar­kas­te­lu osoit­taa, et­tä hak­kuut ovat it­se asi­as­sa py­sy­neet lä­hes sa­ma­na suh­tees­sa puus­to­pää­o­maan. Kun puun mää­rää on met­sis­sä pys­tyt­ty kas­vat­ta­maan, osoit­taa, et­tä on teh­ty pal­jon asi­oi­ta myös oi­kein.

Uu­sin kes­kus­te­lu met­sän maa­pe­rän muut­tu­mi­ses­ta pääs­tö­läh­teek­si he­rät­tää myös ky­sy­myk­siä asi­an uu­ti­soin­nis­ta. – On vää­rin sa­noa, et­tä met­sis­tä on tul­lut pääs­tö­läh­de. Maa­pe­rä ja puus­to ovat kak­si eri asi­aa ja puus­to on edel­leen hii­li­nie­lu. Kun Suo­mi ra­por­toi re­hel­li­ses­ti maa­pe­rä­pääs­töis­tään mei­tä ha­lu­taan ran­gais­ta EU:ssa niis­tä, vaik­ka muu­al­la ei vält­tä­mät­tä nii­tä edes mi­ta­ta tai mit­tausk­ri­tee­rit ovat toi­set.

– On kum­mal­lis­ta, et­tä naa­pu­ri­maa Ruot­si, jos­sa on suun­nil­leen sa­mat olo­suh­teet, saa ai­van toi­sen­lai­set tu­lok­set. Kun olo­suh­teet ja pääs­tö­jen las­ke­mi­sen kri­tee­rit ovat eri­lai­sia jä­sen­mais­sa, mil­lä mää­ri­tel­lään EU:n aset­ta­mien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­nen ja niis­tä seu­raa­vat mah­dol­li­set sank­ti­ot. Kun pe­lo­tel­laan mil­jar­di­las­kul­la, on hyvä muis­taa, et­tä yk­si­kään maa ei ole vie­lä jou­tu­nut pääs­tö­oi­keuk­sia os­ta­maan, ei­kä nii­tä ole edes ole­mas­sa.

EU:lla on Har­jun­pään mu­kaan Troi­jan puu­he­vo­nen, jol­la on tuo­tu il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­po­li­tiik­ka tai­ta­vas­ti vai­kut­ta­maan mei­dän kan­sal­li­seen met­sä­po­li­tiik­kaam­me.

– Poh­joi­sis­ta met­sä­mais­ta py­ri­tään te­ke­mään nyt koko Eu­roo­pan keuh­kot, kun meil­lä on usei­ta jä­sen­mai­ta, jois­sa met­sät on ha­kat­tu lä­hes ko­ko­naan.

– Meil­lä on vah­vas­ti eri­lai­sia nä­ke­myk­siä sii­tä, pi­tää­kö li­sä­tä hii­len­si­don­taa met­sis­sä vai kas­vat­taa hii­li­va­ras­toa. Kun il­mas­to­po­li­tiik­ka no­jaa nyt Suo­mes­sa met­sien nie­lu­jen kas­vuun, hii­li­va­ras­ton kas­vat­ta­mi­nen met­sään ei muut­tu­vas­sa il­mas­tos­sa ole kes­tä­vä rat­kai­su. Met­sän nor­maa­liin kier­toon kuu­luu, et­tä puu kuo­lee jos­sain vai­hees­sa ja al­kaa la­ho­ta. Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen myö­tä met­sien tu­ho­alt­tius li­sään­tyy, jol­loin met­sä ei voi ol­la py­sy­vä hii­li­va­ras­to.

Suu­rin il­mas­to­hyö­ty on Har­jun­pään mie­les­tä saa­vu­tet­ta­vis­sa fos­sii­lis­ten käy­tön vä­hen­tä­mi­ses­sä. –Sii­nä on suur­val­loil­la iso roo­li ja vii­me kä­des­sä raha pu­huu. Nyt koko ta­lou­del­lis­ta taak­kaa il­mas­to­muu­tok­ses­ta kaa­de­taan met­sä­sek­to­rin sy­liin, ja kau­his­tel­laan et­tä polt­to­ai­nei­den hin­nan nos­to uu­siu­tu­vien li­sää­mi­sen seu­rauk­se­na tu­li­si ve­ron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si. Met­sä­no­mis­ta­ja on myös ve­ron­mak­sa­ja, mik­si hä­nen pi­täi­si ol­la suu­ri mak­su­mies fos­sii­li­ta­lou­den ai­heut­ta­mas­ta il­mas­to­muu­tok­ses­ta.

– On vää­rin ku­mo­ta il­mas­to­muu­tok­sen kus­tan­nus­taak­kaa met­sä­sek­to­rin har­teil­le. Met­sä­a­la ko­ko­nai­suu­des­saan on mer­kit­tä­vä ve­ron­mak­sa­ja ja kun suu­ri osa Suo­men vien­nis­tä tu­lee met­sä­te­ol­li­suu­des­ta, me lei­kim­me tu­lel­la. Suo­men vuo­teen 2035 aset­ta­ma hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voi­te on tur­han kun­ni­an­hi­moi­nen ja sitä tu­li­si kriit­ti­ses­ti tar­kas­tel­la uu­del­leen, kos­ka sii­hen tus­kin tul­laan pää­se­mään.

Har­jun­pää muis­tut­taa, et­tä met­sien käyt­tö on ai­na ol­lut Suo­mes­sa suh­teel­li­sen vah­vas­ti sää­del­tyä. – Luon­non­suo­je­lu­la­ki ra­joit­taa tiet­ty­jen alu­ei­den kä­sit­te­lyä ja tur­vaa eli­ö­la­je­ja. Met­sä­lais­sa on ra­joit­tei­ta, joil­la muun mu­as­sa es­te­tään eri­tyi­sen tär­kei­den eli­nym­pä­ris­tö­jen tur­me­le­mis­ta hak­kuil­la ja var­mis­te­taan met­sän uu­dis­tu­mi­nen hak­kui­den jäl­keen.

Sekä met­sä­la­ki et­tä luon­non­suo­je­lu­la­ki mää­rit­tä­vät kyn­ny­sar­vot, jol­loin met­sä­no­mis­ta­jil­le koi­tu­vat hai­tat tu­lee kor­va­ta. Nyt po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pu­hu­taan vain ra­joit­ta­mi­ses­ta ja suo­je­lus­ta, ei­kä kor­vauk­sis­ta mi­tään.

– Kun hak­kui­den ra­joi­tuk­sil­la ta­voi­tel­laan tiet­ty­jä pää­mää­riä, oi­ke­a­suh­tai­suu­den pe­ri­aat­teen mu­kaan ei pidä men­nä pi­dem­mäl­le kuin on tar­peen. Ra­joi­tus­ten si­jaan on muis­tet­ta­va myös po­si­tii­vi­set kan­nus­ti­met ja muut kei­not, ku­ten luon­to­ar­vo­jen vaa­li­mi­nen ja li­sää­mi­nen luon­to­ar­vo­mark­ki­noi­den avul­la.

Vaik­ka met­sien luon­to­ar­vo- ja eko­sys­tee­mi­pal­ve­luis­ta pu­hu­taan pal­jon, nii­den tuot­teis­ta­mi­nen ja an­sain­ta­lo­giik­ka ovat vie­lä luo­mis­vai­hees­sa. – Luon­to­mat­kai­lun ke­hit­tä­mi­nen on var­maan pi­sim­mäl­lä La­pis­sa, jos­sa se tar­jo­aa vaih­to­eh­toi­sia an­sain­ta­mah­dol­li­suuk­sia myös yk­si­tyi­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le, kun­han toi­min­nan vas­tuul­li­suu­des­ta pi­de­tään kiin­ni. On pal­jon ide­oi­ta ku­ten pa­ku­rin­vil­je­ly, mah­lan­tuo­tan­to, ja­pa­ni­lai­nen met­sä­kyl­py tai kum­mi­met­sä­toi­min­ta puut­to­miin mai­hin, sa­noo Har­jun­pää.

Läh­de: Met­sä­mies­ten sää­ti­ön uu­tis­kir­je

Teks­ti: Mark­ku Lauk­ka­nen, mark­ku.lauk­ka­nen(a)au­di­o­me­dia.fi

Li­sä­tie­toa: Lau­ra Har­jun­pää, lau­ra.har­jun­paa(a)mtk.fi