Van­ha pe­rin­ne on, et­tä met­sä­no­mis­ta­ja vuok­raa met­säs­ty­soi­keu­ten­sa met­sän­sä si­jain­nin mu­kaan oman alu­een met­säs­ty­syh­dis­tyk­sel­le. Vas­tik­kee­na met­sä­no­mis­ta­ja olet­taa saa­van­sa so­pi­van ko­koi­sen hir­vie­läin­kan­nan, kut­sun hir­vi­pei­jai­siin ja jos­kus myös kaa­to­pais­tin.

Hir­vi­kan­ta on met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sem­me toi­mi­a­lu­eel­la saa­tu vii­me vuo­si­na hal­lin­taan, ja ar­vio kan­nas­ta on suu­rel­la osal­la alu­et­tam­me so­vi­tus­sa ta­voi­te­ti­hey­des­sä. Poik­keuk­sen te­kee Me­ri­kar­vi­an suun­ta, jo­hon poh­joi­ses­ta run­saam­man hir­vie­läin­kan­nan alu­eel­ta il­mei­ses­ti va­luu hir­viä. Syk­syn jah­dis­sa kaa­to­lu­vis­ta käy­tet­tiin lä­hes 90 pro­sent­tia. Lu­pa­pan­kin käyt­töä on pys­tyt­ty te­hos­ta­maan. Toki ta­voit­tee­na tu­lee ol­la, et­tä kaik­ki lu­vat käy­te­tään. Mi­nun on vai­kea us­koa, et­tei hir­viä met­sis­tä ja pel­lon reu­nois­ta löy­tyi­si. Hir­vi­va­hin­ko­ja alu­eel­lam­me on ar­vi­oi­tu vä­hän. Hir­vet ko­koon­tu­vat ny­ky­ään en­tis­tä enem­män suu­riin lau­moi­hin, mikä joh­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kas­va­nees­ta su­sien mää­räs­tä. Uu­sia su­si­re­vii­re­jä syn­tyy toi­mi­a­lu­eel­lem­me kuin sie­niä sa­teel­la. Ta­lon­poi­kais­jär­jel­lä tul­kit­tu­na näyt­tää sil­tä, et­tä hir­vi­lau­mat suo­si­vat su­si­re­vii­rien vä­li­siä alu­ei­ta. Näin kuu­luu ai­na­kin käy­neen Ko­ke­mä­en ja Har­ja­val­lan alu­eil­la. Hir­vi­lau­mat li­sää­vät va­hin­ko­ris­kiä. Luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den vä­he­ne­mi­nen hir­vie­läin­ten vuok­si on karu to­si­a­sia, haa­vat ja pih­la­jat pen­sas­tu­vat.

Val­ko­hän­tä­peu­ran kan­ta on var­sin­kin Huit­tis­ten toi­mis­ton alu­eel­la vah­va. Vaik­ka peu­ro­ja jah­deis­sa on­kin kaa­det­tu run­saas­ti, jää kaa­to­lu­pia vuo­sit­tain lii­kaa käyt­tä­mät­tä. Us­kot­ta­val­ta ei tun­nu se­li­tys, et­tei kan­ta mah­dol­lis­tai­si lu­pien te­hok­kaam­paa käyt­töä. Val­ko­hän­tä­peu­ra­tu­hot koh­dis­tu­vat sel­väs­ti pie­nem­piin tai­mi­koi­hin kuin hir­vi­tu­hot, mikä joh­taa sii­hen, et­tei va­hin­ko­ja ai­na osa­ta yh­dis­tää peu­raan. Peu­ro­jen vuok­si met­sän­vil­je­lys­sä ei voi­da riit­tä­väs­sä mää­rin käyt­tää män­nyn ja koi­vun tai­mia, mikä osal­taan joh­taa lii­al­li­siin kuu­sen is­tu­tuk­siin.

Met­sä­kau­ris, joka viih­tyy ih­mi­sa­su­tuk­sen lä­his­töl­lä, on uu­deh­ko ai­ka­pom­mi. Taa­ja­mien ja asu­tuk­sen lä­hel­lä on kau­ris­kan­taa vai­kea met­säs­tää ja kau­riit li­sään­ty­vät no­pe­as­ti. Kau­riin eli­na­lue on sup­pe­ah­ko, min­kä vuok­si sen tu­ho­ja löy­tyy pai­kal­li­ses­ti pie­nis­tä tai­mi­kois­ta. Kau­riil­le kel­paa her­kut­te­luun myös ja­los­te­tut kuu­sen­tai­met. Met­sä­kau­riin met­säs­tys ei ole lu­pa­me­net­te­lyn pii­ris­sä.

Lii­ken­teel­le on met­sä­kau­riis­ta run­saas­ti hait­taa ja va­hin­got ovat koko ajan li­sään­ty­mäs­sä. Met­sä­kau­riit­han li­sään­ty­vät juu­ri siel­lä, mis­sä myös lii­ken­net­tä on eni­ten. Iso osa met­sä­kau­ris­ko­la­reis­ta tai­de­taan kir­ja­ta val­ko­hän­tä­peu­ra­ko­la­reik­si, kun la­je­ja ei vie­lä osa­ta erot­taa toi­sis­taan.

Voi­ko met­sä­no­mis­ta­ja teh­dä jo­ta­kin vält­tääk­seen met­sä­tu­hot?

Hel­poin tapa met­sä­no­mis­ta­jal­le vält­tää hir­vie­läin­tu­ho­ja on huo­leh­tia, et­tei tai­mi­kois­sa ole hoi­to­räs­te­jä. Uu­dis­tu­sa­lat kan­nat­taa rai­va­ta huo­lel­la sääs­tö­puu­ryh­miä lu­kuun ot­ta­mat­ta ei­kä tai­mi­koi­hin kan­na­ta jät­tää muu­ta nä­kö­suo­jaa kuin ser­ti­fi­oin­nin edel­lyt­tä­mät riis­ta­ti­hei­köt. Lu­van an­ta­mis­ta nuo­lu­ki­vel­le tai hir­vie­läin­ten ruo­kin­ta­pai­kal­le kan­nat­taa har­ki­ta tark­kaan, kos­ka nämä ai­heut­ta­vat riis­ta­ti­hen­ty­miä ja li­sää­vät tu­ho­ris­kiä. Tal­vi­ruo­kin­taa vä­hen­tä­mäl­lä pys­ty­tään hel­pos­ti pie­nen­tä­mään peu­ra­kan­taa.

Val­tio kor­vaa hir­ven ja val­ko­hän­tä­peu­ran met­sä­va­hin­got. Va­hin­ko­ar­vi­ot te­ke­vät näis­tä tu­hois­ta met­sä­kes­kuk­sen toi­mi­hen­ki­löt. Toi­von, et­tä met­sä­no­mis­ta­jat teet­täi­si­vät ar­vi­ot kai­kis­ta to­de­tuis­ta va­hin­gois­ta, kos­ka kaik­ki il­moi­tuk­set ti­las­toi­daan ja lu­ku­mää­ril­lä on mer­ki­tys­tä myön­net­tä­vien kaa­to­lu­pien mää­ris­tä pää­tet­tä­es­sä.

Met­sä­kau­riin va­hin­got kuu­lu­vat va­kuu­tus­ten pii­riin ja va­hin­ko­ar­vi­on voi teh­dä met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen met­sä­a­si­an­tun­ti­ja. Met­sä­va­kuu­tus­ta teh­des­sään met­sä­no­mis­ta­jan kan­nat­taa tar­kis­taa, et­tä kau­ris­tu­hot si­säl­ty­vät va­kuu­tuk­sen pii­riin. Va­kuu­tu­syh­ti­öis­sä on ero­ja. Nyt ke­vääl­lä on oi­kea ai­ka tar­kis­taa tai­mi­kot niin hoi­to­töi­den kuin mah­dol­lis­ten va­hin­ko­jen­kin osal­ta.

Läh­de: Met­sä­mies­ten Sää­tiö

Teks­ti: Vesa Yli-Hon­gis­to