EU:n maan­käy­töl­le ja met­sä­ta­lou­del­le aset­ta­mien nie­lu­ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­nen ja bi­o­di­ver­si­teet­tist­ra­te­gia ai­heut­tai­si mas­sii­vi­sen hak­kuu­vuo­don EU:sta ulos mui­hin mai­hin.

– Se mer­kit­si­si val­ta­vaa tu­lon­siir­to EU-mais­ta muu­al­le, mut­ta lä­hes ole­ma­ton­ta il­mas­to­hyö­tyä kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na, sa­noo met­sä­e­ko­no­mi­an ja -po­li­tii­kan pro­fes­so­ri Maa­rit Kal­lio Nor­jan ym­pä­ris­tö- ja bi­o­tie­tei­den NMBU yli­o­pis­tos­ta.

Kal­li­on mu­kaan EU:n LU­LUCF sek­to­rin il­mas­to- ja mo­ni­muo­toi­suus­lin­jauk­sil­la on erit­täin suu­ri vai­ku­tus Eu­roo­pan met­sä­ta­lou­teen. – Ase­tet­tu­jen ta­voit­tei­den glo­baa­lien seu­ran­nais­vai­ku­tus­ten tar­kas­te­lu osoit­taa kui­ten­kin EU:n po­li­tiik­ka­kei­no­jen te­hot­to­muu­den käy­tän­nös­sä.

–Hak­kuu­vuo­toa EU:sta ta­pah­tui­si mai­hin, jois­sa met­sä­ka­to on ol­lut kes­ki­mää­rin suu­rem­paa, Eu­roop­paan ver­rat­tu­na pie­nem­pi osa met­sis­tä on ser­ti­fi­oin­nin pii­ris­sä ja met­sä­hal­lin­to hei­kom­paa. Näis­sä mais­sa on Eu­roop­paan ver­rat­tu­na suo­je­lu­a­lu­ei­ta kes­ki­mää­rin vä­hem­män, uha­na­lais­ten la­jien osuus maan la­jeis­ta suu­rem­pi ja tär­kei­den eli­nym­pä­ris­tö­jen suo­je­lus­sa ol­laan kau­em­pa­na kan­sain­vä­li­sis­tä ta­voit­teis­ta.

Hak­kuu­vuo­don seu­rauk­se­na met­sä­sek­to­rin ta­lous­hyö­ty va­luu ulos Eu­roo­pas­ta

Nie­lu­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­nen vaa­ti­si Kal­li­on mu­kaan hak­kui­den no­pe­aa ra­joit­ta­mis­ta fi­nans­sik­rii­sin 2008 - 2009 ai­kai­sel­le ta­sol­le. – EU maat ja Nor­ja jou­tui­si­vat vä­hen­tä­mään hak­kui­taan noin 130 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä ver­rat­tu­na vuo­den 2035 pe­ru­su­ran mu­kai­seen ke­hi­tyk­seen. Nel­jä­so­sa vä­hen­nyk­ses­tä ta­pah­tui­si Poh­jois­mais­sa, lo­put muu­al­la EU-alu­eel­la.

–Kak­si kol­ma­so­saa EU alu­een hak­kuu­vä­he­ne­mäs­tä kor­vau­tuu li­sä­hak­kuil­la muu­al­la ku­ten Poh­jois- ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, Kii­nas­sa ja muu­al­la Aa­si­as­sa, met­sä­no­mis­ta­jien tu­lot su­pis­tu­vat EU:ssa ja te­ol­li­suus­tuo­tan­to vä­he­nee aluk­si eni­ten EU:n saha- ja le­vy­te­ol­li­suu­des­sa, sa­noo Kal­lio.

Käy­tän­nös­sä jä­sen­mail­la ei ole kei­no­ja LU­LUCF-ta­voit­tei­siin pää­se­mi­sek­si, kos­ka val­ti­on kont­rol­lin ja oh­jaus­toi­mien ulot­ta­mi­nen yk­si­tyis­met­sien hak­kui­siin, pui­den kas­vuun ja sää­ti­laan ei Kal­li­on mu­kaan toi­mi. – Jä­sen­maat jou­tui­si­vat lä­hin­nä mak­su­mie­hik­si, kun epä­re­a­lis­ti­sia ta­voit­tei­ta ei saa­vu­te­ta. Li­säk­si mah­dol­lis­ten hak­kui­ta lie­väs­ti­kin vä­hen­tä­vien oh­jaus­toi­mien sää­tä­mi­nen ot­taa ai­kaa, jota jä­sen­mail­la ei juu­ri­kaan ole.

–Hak­kuu­vuo­don mu­ka­na EU me­net­tää met­sä­sek­to­rin ta­lou­del­li­sia hyö­ty­jä muu­al­le maa­il­maan ja sa­mal­la ris­ki bi­o­di­ver­si­teet­ti- ja il­mas­to­haas­tei­den va­lu­mi­ses­ta EU:n ul­ko­puo­lel­le kas­vaa.

Puu­tuot­tei­siin liit­ty­vät il­mas­to­hyö­dyt heik­ke­ne­vät, kun puu­tuot­tei­den hii­li­va­ras­to kas­vaa vä­hem­män eli nii­den hii­li­nie­lu heik­ke­nee, muis­tut­taa Kal­lio. – Kun puu­ta kor­va­taan muil­la ma­te­ri­aa­leil­la, pääs­töt kas­va­vat.

– Met­sät ovat jou­tu­neet il­mas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­ses­sa isoon roo­liin, vaik­ka hak­kuu­sääs­tö­jen seu­rauk­se­na syn­ty­vät vuo­to­vai­ku­tuk­set tu­le­vat hir­vit­tä­vän kal­liik­si näin sääs­tet­tyä hii­li­di­ok­si­di­ton­nia koh­ti.

Met­sä­nie­lu­jen ale­ne­mi­sen tren­di on Kal­li­on mu­kaan me­neil­lään koko Eu­roo­pas­sa. – Kun maan­käyt­tö­sek­to­rin ta­voit­tei­ta on ki­ris­tet­ty ja nii­den ja­ko­ta­paa on muu­tet­tu, ne kos­ke­vat en­tis­tä vah­vem­min use­am­pia jä­sen­mai­ta Suo­men li­säk­si.

–Kun koko met­sä­sek­to­rin mer­ki­tys EU:lle on val­ta­van tär­keä, sil­loin pi­täi­si pu­hua laa­jem­min met­sä­poh­jai­ses­ta bi­o­ta­lou­des­ta, joka an­taa pal­jon mah­dol­li­suuk­sia myös fos­sii­lis­ten kor­vaa­mi­seen, mie­lui­ten kui­ten­kin muis­sa käyt­tö­koh­teis­sa kuin ener­gi­a­tuot­teis­sa.

EU ei ase­ta enää vuo­den 2025 jäl­keen ver­tai­lu­ta­so­ja met­sien hii­li­nie­luil­le. EU:n vuo­sil­le 2026-2030 aset­ta­ma ta­voi­te kos­kee LU­LUCF-sek­to­ria yleen­sä, ja jä­sen­maat saa­vat it­se­näi­ses­ti päät­tää mi­ten sen si­säl­lä ta­voit­tei­siin pääs­tään.

Kal­li­on mu­kaan maan­käyt­töä kos­ke­van LU­LUCF-ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen mo­nin­ker­tais­tai­si bi­o­di­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­sen ris­kin muu­al­la maa­il­mas­sa. – Hak­kui­den ja met­sä­te­ol­li­suus­tuo­tan­non vuo­to EU:n ul­ko­puo­lel­le hei­ken­tää EU:n bi­o­di­ver­si­teet­ti- ja il­mas­to­ta­voit­tei­den glo­baa­lia vai­kut­ta­vuut­ta.

–Ris­ki bi­o­di­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­ses­tä li­sään­tyy alu­eil­la, jois­sa la­ji­rik­kaus on suu­rem­pi, suo­je­lu­a­lu­ei­den kat­ta­vuus kes­ki­mää­rin hei­kom­pi ja met­sien käyt­tö hei­kom­min val­vot­tua.

EU:n bi­o­di­ver­si­teet­tist­ra­te­gi­an mu­kaan suo­je­lua li­sä­tään, kun­nes EU:n pin­ta-alas­ta 30 pro­sent­tia on suo­jel­tu vuon­na 2030. Täs­tä alas­ta kol­man­nek­sen tu­lee ol­la tiu­kas­ti suo­jel­tua. – Mi­kä­li kun­kin jä­sen­maan met­sis­tä tai maa-alas­ta vä­hin­tään 30 pro­sent­tia siir­ret­täi­siin suo­je­lun pii­riin, suu­rim­mat suo­je­lu­a­lan li­säyk­set koh­dis­tui­si­vat Ruot­siin, Suo­meen ja Nor­jaan.

– Mi­kä­li USA ja Ka­na­da to­teut­ta­vat oman 30 pro­sen­tin ta­voit­teen­sa alu­ei­den suo­je­lus­ta vuo­teen 2030 men­nes­sä, hak­kuu­vuo­to Aa­si­aan, Ete­lä Ame­rik­kaan ja Ve­nä­jäl­le yl­tyy ja uh­ka bi­o­di­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­nen troop­pi­sis­sa mais­sa voi­mis­tuu, muis­tut­taa Kal­lio.

Pro­fes­so­ri Maa­rit Kal­li­on haas­tat­te­lus­sa esit­tä­mät nä­ke­myk­set pe­rus­tu­vat ”EU:n mo­ni­muo­toi­suus- ja il­mas­to­lin­jaus­ten vuo­to­vai­ku­tuk­set glo­baa­liin met­sä­sek­to­riin ja sen kes­tä­vyy­teen” – tut­ki­mus­hank­keen alus­ta­viin tu­lok­siin. Tut­ki­mus­hank­keen ra­hoit­ti Suo­men Met­sä­sää­tiö.

Teks­ti: Mark­ku Lauk­ka­nen, mark­ku.lauk­ka­nen@au­di­o­me­dia.fi