Pir­tin hau­taus­pal­ve­lun läm­min vas­taa­not­to hel­pot­taa su­run kes­kel­lä.

Su­run koh­da­tes­sa aja­tus ei kul­je kirk­kaas­ti – ei­kä sen tar­vit­se­kaan. Pet­ri ja Er­ja Mä­ki­nen Pir­tin hau­taus­pal­ve­lus­ta ym­mär­tä­vät ja aut­ta­vat kai­kis­sa jär­jes­te­lyis­sä me­ne­tyk­sen jäl­keen.

Ka­la­hol­mas­sa si­jait­se­vaan Pir­tin hau­taus­toi­mis­toon on help­po tul­la. Kes­kel­lä viih­tyi­sää oma­ko­ti­ta­lo­a­lu­et­ta si­jait­se­va toi­mis­to vas­taa enem­män ko­ti­keit­ti­ö­tä kuin mie­li­ku­vaa hau­taus­toi­mis­tos­ta.

– Ym­mär­räm­me, et­tä tän­ne tu­le­mi­nen jän­nit­tää. Meil­le tär­ke­ää on tar­jo­ta rau­hal­li­nen ja mu­ka­va tila, yrit­tä­jät ker­to­vat.

Er­jal­la on taus­tal­laan ura ter­vey­den­huol­los­sa. Se aut­taa koh­taa­maan su­re­vat lä­hei­set.

– Lä­hei­sil­lä on usein tar­ve pu­hua kuo­le­mas­ta ja pur­kaa su­ru­aan en­nen kuin voi­daan poh­tia käy­tän­nön­jär­jes­te­ly­jä, Er­ja tie­tää.

Mo­nil­la on mie­li­ku­va sii­tä, et­tä hau­ta­jais­jär­jes­te­lyt vaa­ti­vat usei­ta käyn­te­jä eri vi­ras­tois­sa. Pir­tin hau­taus­toi­mis­tos­sa huo­leh­di­taan kai­kes­ta ai­na vai­na­jan kul­je­tuk­ses­ta muis­to­ti­lai­suu­den ser­viet­tei­hin as­ti.

– Meil­le saa tul­la val­mis­tau­tu­mat­ta, mi­tään ei tar­vit­se tie­tää etu­kä­teen. Tääl­lä käy­dään kaik­ki läpi, muis­tut­taa Pet­ri.

Su­run kes­kel­lä käy­tän­nön asi­at ja yk­si­tyis­koh­dat hel­pos­ti unoh­tu­vat.

– Asi­a­kas­pal­ve­lum­me on ai­na avoin­na. Me muis­tam­me kai­ken lä­heis­ten puo­les­ta, Er­ja ker­too.

Kaik­ki muis­to­ti­lai­suu­den jär­jes­te­lyt on­nis­tu­vat yh­den pirt­ti­pöy­dän ym­pä­ril­lä.

– Suru jää siu­naus­ti­lai­suu­teen. Muis­to­ti­lai­suu­des­sa olo on jo yleen­sä va­pau­tu­neem­pi, ku­vai­lee Er­ja.

Muis­to­ti­lai­suu­den jär­jes­te­lyi­hin pa­nos­te­taan Pir­tin hau­taus­toi­mis­tos­sa pal­jon.

– Mu­sii­kil­la on tär­keä teh­tä­vä ti­lai­suu­des­sa – se ke­ven­tää tun­nel­maa ja usein il­men­tää vai­na­jaa, Pet­ri ker­too.

– Hyvä ruo­ka on tär­keä osa muis­to­ti­lai­suut­ta ja pa­nos­tam­me­kin sii­hen pal­jon. Teem­me lei­vis­tä läh­tien kai­ken it­se, ke­huu Er­ja.

Er­jal­le ja Pet­ril­le tär­ke­ää läm­pi­män asi­a­kas­pal­ve­lun li­säk­si ovat pai­kal­li­set yh­teis­työ­kump­pa­nit. Niin ku­kat, hau­ta­ki­vet kuin useim­mat ar­kuis­ta­kin tu­le­vat pai­kal­li­sil­ta toi­mi­joil­ta. Ark­ku- ja uur­na­va­li­koi­mas­ta löy­tyy myös ko­ti­mais­ta de­sig­nia.

– Pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den kans­sa työs­ken­nel­les­sä var­mis­tam­me hy­vän pal­ve­lun ja pi­däm­me hii­li­ja­lan­jäl­kem­me koon pie­ne­nä. Myös eko­lo­gi­set ar­vot ovat meil­le tär­kei­tä, ker­too Er­ja.