Kun pu­hu­taan maa­u­ra­koin­nis­ta, moni miel­tää sen mie­hek­si, kai­vin­ko­neek­si ja kuo­pak­si. Vaik­ka maa­u­ra­koin­nis­sa käy­te­tään pal­jon kai­vin­ko­net­ta, on se kat­taa se pal­jon enem­män kuin sa­la­o­ji­tuk­set, vie­mä­röin­nit ja ta­lo­jen ja tei­den pe­rus­tuk­set. Maa­u­ra­koin­ti Sep­pä Oy to­teut­taa kaik­ki isot ja pie­net ura­kat maan al­ta ai­na pui­den lat­voi­hin as­ti.

– Kun ih­mi­set nä­ke­vät isoil­la työ­mail­la ko­nei­tam­me, he hel­pos­ti ku­vit­te­le­vat, et­tä teem­me vain iso­ja ura­koi­ta iso­jen yri­tys­ten kans­sa. Tämä ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa, sil­lä työs­täm­me kol­man­nes tu­lee ko­ti­ta­louk­sil­ta, toi­mi­tus­joh­ta­ja Rami Sep­pä ker­too.

Maa­u­ra­koin­ti Sep­pä te­kee ko­ti­ta­louk­sil­le muun mu­as­sa sa­la­o­ji­tuk­sia, ta­lon pe­rus­tuk­sia, vie­mä­ri­ku­vauk­sia, pi­ha­ki­ve­tyk­siä ja is­tu­tuk­sia. Vii­me vuon­na Sep­pä eri­kois­tui myös on­gel­ma­pui­den kaa­toi­hin ja har­ven­nuk­siin.

– Pää­sem­me hii­a­pil­la ja ko­ril­la tar­vit­ta­es­sa puun lat­vaan ja puu voi­daan nos­taa pih­deil­lä suo­raan au­ton la­val­le. Toi­si­naan kii­pe­än puu­hun tolp­pa­ken­gät ja­las­sa, jos pi­has­sa ei ole ti­laa ko­neil­le. Joka ta­pauk­ses­sa hoi­dam­me puut pois ton­til­ta ri­sui­hin ja jyr­sit­tyyn kan­toon as­ti.

Maa­u­ra­koin­ti Sep­pä on Ra­min isän vuon­na 2010 pe­rus­ta­ma yri­tys Ul­vi­lan Kaas­mar­kus­sa. Aluk­si Rami meni yri­tyk­seen töi­hin ja vuon­na 2013 hän ryh­tyi osak­kaak­si.

– Yri­tys on kas­va­nut mel­ko no­pe­as­ti. Aluk­si mei­tä oli kol­me tai nel­jä mies­tä aja­mas­sa kai­vin­ko­net­ta. Nyt työl­lis­täm­me tal­vi­sin 17–18 hen­ki­löä. Ke­säl­lä työn­te­ki­jöi­den mää­rä nou­see ja työl­lis­täm­me noin 25 te­ki­jää, Rami Sep­pä jut­te­lee.

VIe­mä­röin­nit ja kaa­pe­loin­nit ovat koko yri­tyk­sen ole­mas­sa­o­lon ajan kuu­lu­neet Maa­u­ra­koin­ti Se­pän jat­ku­vaan toi­men­ku­vaan. Täl­lä alu­eel­la eri­tyi­ses­ti on työl­lis­tä­nyt il­ma­kaa­pe­lei­den siir­tä­mi­nen maa­han.

– Li­säk­si en­si ke­sä­nä alam­me kai­va­maan ja asen­ta­maan va­lo­kui­tu­kaa­pe­lia Ul­vi­laan ja lä­hi­seu­dul­le.

Myös tei­den, park­ki­paik­ko­jen ja nur­mi­a­lu­ei­den poh­jia ra­ken­ne­taan koko ajan. Ta­lo­yh­ti­öil­le teh­dään leik­ki­kent­tien sa­nee­rauk­sia, is­tu­tuk­sia, ki­ve­tyk­siä ja pi­ha­laa­toi­tus­ta.

– Tämä tal­vi on ol­lut sii­tä eri­koi­nen, et­tä tam­mi­kuus­sa teh­tiin vii­me ke­sän vii­mei­set tai en­si ke­sän en­sim­mäi­set laa­tat, Rami nau­rah­taa.

Maa­u­ra­koin­ti Se­päl­lä on myös ko­nei­ta mo­neen eri läh­töön. Yri­tyk­sel­lä on 15 eri koko luo­kan kai­vin­ko­net­ta niin tela- kuin pyö­rä­a­lus­tal­la. Li­säk­si yri­tyk­sel­lä on pari hii­ap­pi­au­toa, seit­se­män kuor­ma-au­toa, trak­to­rei­ta, jy­riä ja jyr­si­jöi­tä. Ko­ne­kan­ta mah­dol­lis­taa työn­te­ki­jöi­den eri­kois­tu­mi­sen eri teh­tä­viin.

– Mut­ta kos­ka teem­me niin mo­ni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia töi­tä, työ­päi­vät vaih­te­le­vat tosi pal­jon. Tämä on työn­te­ki­jöi­den­kin etu. Kun la­pi­o­hom­ma al­kaa tök­kiä, on mah­dol­lis­ta siir­tyä te­ke­mään muu­ta. Kun työ on mo­ni­puo­lis­ta, mie­len­kiin­to säi­lyy, Rami Sep­pä ker­too.

Hä­nen omal­le vas­tuul­leen kuu­lu­vat työn­joh­dol­li­set teh­tä­vät, urak­ka­las­ken­nat ja -neu­vot­te­lut sekä työn­te­ki­jöi­den palk­ko­jen las­ke­mi­nen ja las­ku­jen mak­sa­mi­nen.

– Täs­tä huo­li­mat­ta ajan kai­vin­ko­net­ta joka ar­ki­päi­vä vä­hin­tään kah­dek­san tun­tia. Tie­to­ko­neel­la is­tun il­tai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin. Hal­lin­nol­li­set asi­at on hoi­det­ta­va, kun yrit­tä­jäk­si on ryh­ty­nyt, mut­ta kai­vin­ko­nees­sa työs­ken­te­le­mi­ses­tä nau­tin.