Polarisoitunut yhteiskunta on paikoillaan polkeva yhteiskunta
Sosiaalipolitiikan professorina, journalistina ja tietokirjailijana ansioitunut Heikki Hiilamo osallistuu Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena tapahtumaan panelistina ja luennoitsijana.
Porin Päivänä 25.9.2020 järjestettävässä Tiedeareena tapahtumassa yksi päivän tärkeistä puheenaiheista on yhteiskunnan polarisaatio, jota käsitellään muun muassa työelämän ja digitalisaation kannalta.
Sosiaalipolitiikan professorina Hiilamo lähestyy aihetta erityisesti koulutukseen, terveyteen ja toimeentuloon liittyvän eriarvoisuuden näkökulmasta.
THL:ssä ja Kansaeläkelaitoksessakin tutkijana työskennellyt Hiilamo mainitsee, että Suomalaisen yhteiskunnan tilanne on kansainvälisessä vertailussa aika hyvä. Tietyillä mittareilla mitattuna eriarvoisuus on kuitenkin lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana.
- Mitään katastrofia ei ole näköpiirissä, mutta joitain huolestuttavia piirteitä on. Lähinnä ne liittyvät siihen, miten kaikkein vähiten koulutetut ihmiset pärjäävät. Heitä ovat esimerkiksi nuoret, jotka eivät saa 2. asteen koulutusta. Vaatimustaso työelämässä nousee, eikä yhteiskunta ole riittävästi pystynyt tukemaan sitä, että kaikki pääsisivät mukaan työelämään. Työelämän ulkopuolelle jäädessä ihminen on vakavasti vaarassa syrjäytyä.
Työelämän polarisaation suhteen Hiilamo mainitsee myös koronaviruspandemian vaikutukset.
- Tilanne varmasti kiihdyttää myös rakennemuutosta työelämässä. Digitaitoisilla ja digialoilla työskentelevillä menee hyvin, mutta perinteisemmissä ammateissa työskentelevät voivat jäädä pidemmäksi aikaa kokonaan syrjään työmarkkinoilta.
Hiilamo on mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, miten digitalisaatio ja automaatio muuttavat työmarkkinatilannetta. Aihe on polttava erityisesti teollisuuden aloilla.
- Oman tutkimusryhmäni vastuualueena on tutkia, minkälaisia sosiaalipoliittisia toimia tarvittaisiin, että muutosten kielteisiä vaikutuksia, kuten työttömyyden lisääntymistä voitaisiin lieventää.
Tutkimuksessa on esitetty uudenlaisia ideoita, kuten esimerkiksi täysin vastikkeeton perustulo tai osallistumistulo, jossa sosiaaliturvan ehtona olisi kuitenkin jollain tavalla osallistua yhteiskuntaan. Ehto voisi täyttyä esimerkiksi koulutuksella, omaishoidolla, lastenhoidolla tai muulla vastaavalla.
Polarisaation lieventämisen Hiilamo näkee ratkaisevan tärkeänä siksi, että yhteiskunta voisi uudistua.
- Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on aina ollut se, että täällä on ollut sosiaalista luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista. Silloin voidaan yhdessä toteuttaa radikaalejakin uudistuksia. Jos maa on hyvin polarisoitunut, se johtaa tilanteeseen, jossa uudistukset eivät onnistu, vaan jäädään polkemaan paikoilleen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt.