To­e­jo­en en­sim­mäi­nen oma ap­teek­ka­ri Manu Ee­va on ol­lut toi­mes­saan seit­se-män kuu­kaut­ta. Sii­nä ajas­sa ko­ke­mä­ke­läis­läh­töi­nen pa­luu­muut­ta­ja on eh­ti­nyt saa­maan hy­vän ku­van tä­män päi­vän to­e­jo­ke­lai­sis­ta.

– To­e­jo­ke­lai­set ovat erit­täin mu­ka­via. To­e­jo­ki on it­se­näi­nen ja vil­kas kau­pun­gi­no­sa, ja ap­tee­kis­sa käy kai­ken ikäis­tä vä­keä lap­si­per­heis­tä ikäih­mi­siin. Py­rim­me huo­mi­oi­maan hei­dät kaik­ki pal­ve­lus­sam­me ja kuun­te­lem­me mie­lel­läm­me pa­laut­tei­ta sekä toi­vei­ta, hän lu­paa.

In­nok­kaa­na his­to­ri­an har­ras­ta­ja­na ap­teek­ka­ri osaa ker­toa, et­tä To­e­jo­ki oli al­ku­jaan Ko­ke­mä­en­jo­en si­vu­haa­ra, jos­ta ka­las­tet­tiin loh­ta. ”Toe” viit­taa pie­niin pa­toi­hin eli to­kei­siin, joi­ta käy­tet­tiin ka­las­tuk­seen. Sit­tem­min ly­hyt, ma­ta­la To­e­jo­ki täy­tet­tiin, mut­ta To­e­jo­en ap­tee­kin lo­gos­sa on edel­leen lo­hen pyrs­tö.

Ap­teek­ka­ri viih­tyy it­se­kin tis­kin ta­ka­na

Ee­va iloit­see, et­tä To­e­jo­en ap­tee­kin ko­koi­ses­sa toi­mi­pai­kas­sa hän eh­tii it­se­kin myy­mä­län puo­lel­le pal­ve­le­maan asi­ak­kai­ta. Se on hä­nen mie­les­tään eri­tyi­sen mu­ka­va teh­tä­vä.

– Olen elä­mä­ni var­rel­la ol­lut far­ma­seut­ti­na ja pro­vii­so­ri­na myös Hel­sin­gis­sä. Isos­sa kau­pun­gis­sa työ oli ko­vin kii­reis­tä ei­kä asi­ak­kai­ta juu­ri eh­ti­nyt op­pia tun­te­maan, kun taas tääl­lä pie­nem­mäs­sä toi­mi­pai­kas­sa pys­ty­tään jut­te­le­maan ih­mis­ten kans­sa yleen­sä muu­ta­kin kuin pel­käs­tään pa­kol­li­set asi­at. Työ­po­ru­kan kes­ken val­lit­see hyvä il­ma­pii­ri ja sa­ta­kun­ta­lai­nen sar-kas­ti­nen huu­mo­ri kuk­kii. Sil­loin kun ol­laan vai­keit­ten asi­oit­ten kans­sa te­ke­mis­sä, huu­mo­ria ei sovi unoh­taa, Ee­va to­te­aa ja ohi kul­ke­vat työn­te­ki­jät nyök­käi­le­vät tie­tä­vän­sä mis­tä pu­hu­taan.

Teh­tä­vä­nä tur­va­ta to­e­jo­ke­lais­ten lää­ke­huol­to

To­e­jo­en ap­teek­ki on Po­rin 12. ap­teek­ki. Maal­ta ko­toi­sin ole­va­na ih­mi­se­nä Ee­va pi-tää tär­ke­ä­nä sitä, et­tä pe­rus­pal­ve­lut pys­ty­tään tar­jo­a­maan siel­lä, mis­sä ih­mi­set ovat. To­e­jo­en ap­tee­kin tär­kein teh­tä­vä on­kin tur­va­ta to­e­jo­ke­lais­ten lää­ke­huol­to.

Ee­va poh­tii, et­tä eri­tyi­ses­ti van­hoil­le ih­mi­sil­le oma lä­hi­ap­teek­ki on kor­vaa­ma­ton apu.

– Pel­käs­tään säh­köi­sen re­sep­tin kä-site on mo­nel­le ikäih­mi­sel­le vai­ke­aa ym­mär­tää pu­hu­mat­ta­kaan la­bo­ra­to­ri­oa­jan va­raa­mi­ses­ta ne­tis­tä. Mie­les­tä­ni ap-teek­ki on hy­vin pi­tä­nyt roo­lin­sa sii­nä, et­tä tääl­lä voi kes­kus­tel­la kai­kes­ta ter­vey­teen ja ter­veys­pal­ve­lui­hin liit­ty­väs­tä kas­vok­kain ih­mi­sen kans­sa. Tie­ten­kin ap­tee­kin täy­tyy muut­tua ajan mu­ka­na, mut­ta ei saa unoh­taa nii­tä asi­ak­kai­ta, jot­ka eni­ten tar­vit­se­vat apua täl­lä het­kel­lä, Ee­va muis­tut­taa.

Hy­ve­län­tie 1, Pori

ma–pe 9–18, la 10–14