Ministeri Mykkäsen mukaan kansainvälinen muoviroskasopimus on "lähempänä kuin koskaan"
Ayla Albayrak / STT
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että Etelä-Koreassa päästään ainakin "pari askelta lähemmäksi" kansainvälistä muoviroskasopimusta. Myös Suomi on mukana neuvotteluissa ja sitovan sopimuksen kannalla.
Kaksi vuotta sitten alkaneiden neuvottelujen alkuperäinen tavoite oli laatia muovin käyttöä, kierrätystä ja tuotantoa rajoittava sopimus tämän vuoden loppuun mennessä.
– Muoviroskasopimuksen aikaan saaminen on nyt lähempänä kuin koskaan vuosikausia kestäneen väittelyn aikana, Mykkänen sanoi.
Mykkänen puhui asiasta maanantaina etänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa puhuttiin Azerbaidzhanin Bakussa käytyjen ilmastoneuvottelujen laihana pidetystä annista.
Muoviroskasta käydyissä neuvotteluissa nähtiin uutistoimisto AFP:n mukaan suuria erimielisyyksiä viidennen ja viimeisen kierroksen alettua maanantaina Etelä-Korean Busanissa.
Sopimuksella olisi kiire, sillä on arvioitu, että nykymenolla merten muoviroskan määrä voi nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Busanissa kokouksen avasi puheenjohtajana ecuadorilaisdiplomaatti Luis Vayas Valdivieso, jonka mukaan kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin vain jälleen yhden kansainvälisen sopimuksen laatimisesta.
– Kyseessä on ihmiskunnan pyrkimys vastata olemassaoloamme uhkaavaa haasteeseen, Valdivieso varoitti.
Valdivieso toi maanantaina pöytään aiempien neuvottelukierrosten pohjalta summatun vaihtoehtoisen luonnoksen, jotta neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin.
Ehdotuksen tarkoituksena olisi korvata yli 70-sivuinen aiempi luonnos, joka asiantuntijoiden mukaan on sekava ja sisältää toisiaan kumoavia kohtia. Jotkut maat, kuten Venäjä ja Intia, tyrmäsivät uuden luonnoksen heti alkuunsa.
– Totuus on, että monet maat eivät näe itseään edustettuna tässä paperissa, Saudi-Arabian delegaation johtaja Ejjad Aljubran ilmoitti arabimaiden ryhmän puolesta.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan muovin tuotanto ja käyttö kasvoivat vuonna 2020 yli 430 miljoonaan tonniin, kun kaksikymmentä vuotta aiemmin se oli 234 miljoonaa tonnia.
Nykymenolla muovintuotannon ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. AFP:n mukaan yli 90 prosenttia muovista jää kierrättämättä, ja muoviroskista yli 20 miljoonaa tonnia päätyy ympäristöön vain minuuttien päästä käytöstä.
Muovihiukkasia eli mikromuovia on tämän seurauksena löydetty pilvistä, valtamerien syvyyksistä sekä ihmisten verestä, aivoista ja jopa istukasta sekä äidinmaidosta.
WWF:n mukaan on arvioitu, että jopa yli puolet maailman merikilpikonnista on syönyt muovia luullen sitä ravinnoksi.
Ministeri Mykkänen toivoi neuvotteluista pelisääntöjä, joiden myötä muoviroskan päätyminen meriin vähenisi selvästi. Muovin kierrätykselle Suomi haluaa globaalit säännöt. Lisäksi Mykkänen toivoi, että fossiilisen muovin tuotanto saataisiin "käännettyä pikkuhiljaa hillitymmälle tasolle".
Neuvottelujen suurin kiistakapula on ollut juuri muovin tuotannon rajoittaminen, Mykkänen kertoo.
– Öljyntuottajamaat vartioivat tiukasti muovin roolia tulevaisuudessakin maailmassa, hän sanoi.
Muovi valmistetaan raakaöljystä. Öljyntuottajamaiden joukossa ovat esimerkiksi Venäjä, Iran, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Mykkäsen mukaan myös moni köyhä maa pitää muovin kierrättämistä tärkeänä osana talouttaan, eikä muoville nähdä vaihtoehtoa raaka-aineena.
– Tätä peistä siellä nyt väännetään, mutta uskon, että jälleen pääsemme pari askelta eteenpäin.
Neuvottelut päättyvät sunnuntaina.
WWF:n ja Plastic Free Foundationin tutkimuksen mukaan valtaosa maailman ihmisistä haluaa muovituotteille sitovat säännöt. Tänä vuonna julkaistuun kyselyyn vastanneista 85 prosenttia kannatti kertakäyttöisten muovituotteiden täyskieltoa.
Suurin osa vastaajista halusi myös muovinvalmistajilta selkeitä pakkausmerkintöjä, joista selviäisi kuinka muovi tulisi kierrättää, käyttää uudelleen tai hävittää. Jopa 90 prosenttia vastanneista kannatti kieltoa ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä vaarantaville kemikaaleille muovituotteissa.
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet, että muoviroskasopimukseen sisällytetään kaikkia maailman maita oikeudellisesti sitovat säännöt, jotka kattavat koko muovin elinkaaren.
– Ilman sitovia sääntöjä sopimuksella ei ole todellista vaikutusta muoviroskaongelmaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi: niistä huolimatta olemme päätyneet tähän pisteeseen, sanoi WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen järjestön tiedotteessa maanantaina.