Pau­lii­na Vil­pak­ka

Sa­ta­kun­nan Mes­sut ry on pe­rus­tet­tu vuon­na 1956 ja osa­keyh­ti­ö­muo­toi­nen sii­tä tuli vuon­na 1995. Hal­li­tuk­sen pit­kä­ai­kai­nen pu­heen­joh­ta­ja ja mes­su­toi­min­nas­sa mo­net vuo­si­kym­me­net mu­ka­na ol­lut Rei­jo Le­pis­tö ker­too, et­tä ve­ro­tuk­sen lain­sää­dän­nön muut­tu­es­sa tuli hel­pom­mak­si toi­mia osa­keyh­ti­ö­nä. Mal­lia otet­tiin Pori Jazz 66 ry:stä, joka oli sa­moi­hin ai­koi­hin muut­ta­nut toi­min­tan­sa oy-muo­toi­sek­si.

Le­pis­tö muis­te­lee läm­möl­lä Sa­ta­kun­nan yleis­mes­su­jen kul­ta-ai­kaa, joka al­koi vuo­des­ta 1959. Yleis­mes­sut oli­vat kool­taan mas­sii­vi­sia ja kes­ti­vät usei­ta päi­viä, tai jopa vii­kon. Nii­tä jär­jes­tet­tiin joka 4. vuo­si.

– Muis­tan hy­vin nii­tä ai­ko­ja, kun Cyg­na­euk­sen kan­sa­kou­lun, poi­kien am­mat­ti­kou­lun ja yh­teis­ly­se­on pi­hat oli­vat kaik­ki mes­su­a­lu­et­ta. Näyt­teil­le­a­set­ta­jia oli sa­to­ja ja par­haim­mil­laan kä­vi­jöi­tä jopa yli 100 000, Le­pis­tö ker­too.

Satakunnan Messujen avajaiskulkuetta arviolta 90-luvulta. Kuva: Satakunnan Messut

Sa­ta­kun­ta­lai­set yri­tyk­set ja muut toi­mi­jat oli­vat mu­ka­na laa­jal­la jou­kol­la: oli suur­te­ol­li­suut­ta, ar­mei­jaa, po­lii­sia, kä­den­tai­ta­jia, ra­ken­ta­mis­ta ja vä­hän joka alaa. Mes­sut tar­jo­si­vat yri­tyk­sil­le ti­lai­suu­den esi­tel­lä tuot­tei­taan ja pal­ve­lui­taan, ja rek­ry­toin­te­ja­kin ta­pah­tu­mis­sa teh­tiin. Ylei­söl­le oli tar­jol­la myös hu­vi­tuk­sia ja ni­mek­käi­tä­kin esiin­ty­jiä, ku­ten Joel Hal­li­kai­nen ja Jari Sil­lan­pää.

2010-lu­vul­le men­nes­sä mark­ki­noin­ti­kus­tan­nus­ten kal­lis­tu­es­sa or­ga­ni­saa­ti­os­sa pää­tet­tiin ot­taa mal­lia Tu­rus­ta, jos­sa mes­su­toi­min­ta oli lä­hes ko­ko­naan Tu­run Sa­no­mien va­ras­sa. Sa­ta­kun­nan Mes­su­jen ve­to­vas­tuun ot­ti en­sin muu­ta­mak­si vuo­dek­si Al­ma Me­dia. Yh­teis­työn pää­tyt­tyä mes­su­jen jär­jes­tä­mi­soi­keus vuok­rat­tiin Lal­li Oy:lle, joka on jär­jes­tä­nyt Sa­ta­kun­nan Mes­su­ja jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta.

Aikansa messuyleisöä vuosikymmeniä sitten nauttimassa esiintyjästä. Kuva: Satakunnan Messut

Sa­ta­kun­nan Mes­sut jär­jes­tää vuo­sit­tain jopa kuu­si mes­su­ta­pah­tu­maa Po­rin Ra­vi­ra­dal­la, Jää­hal­lis­sa, Sam­kis­sa ja Kar­hu­hal­lis­sa. Pel­käs­tään Kar­hu­hal­lin ta­pah­tu­mis­sa käy lä­hes 30 000 ih­mis­tä vuo­sit­tain. Sa­ta­kun­nan Mes­su­jen myyn­ti­joh­ta­ja Jani Haan­pää ker­too, et­tä mes­su­ta­pah­tu­mat tar­jo­a­vat mes­su­kä­vi­jöil­le mo­nen­lais­ta an­tia: vink­ke­jä, tar­jouk­sia, elä­myk­siä ja koh­taa­mi­sia ih­mis­ten kans­sa.

Kar­hu­hal­lin roo­li on mes­su­jen ja mui­den ylei­sö­ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta tär­keä. Haan­pään mu­kaan Po­ris­ta ei löy­dy tois­ta ti­laa, joka pal­ve­li­si yh­tä hy­vin suur­ten mes­su­ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä. Tu­le­vai­suus ai­heut­taa huol­ta, sil­lä Kar­hu­hal­liin on suun­nit­teil­la uu­si te­ko­nur­mi, jota ei voi peit­tää. Näin ol­len mes­su­ta­pah­tu­mia ei voi­tai­si enää siel­lä jär­jes­tää vuo­den 2027 jäl­keen.

– Mes­sut ovat erit­täin tär­keä elin­voi­ma­te­ki­jä ja tuo­vat kä­vi­jöi­tä myös maa­kun­nan ul­ko­puo­lel­ta. Toi­vom­me, et­tä asi­at jär­jes­te­tään niin, et­tä mes­su­ja voi­daan jat­kos­sa­kin Kar­hu­hal­lis­sa jär­jes­tää. Se on kau­pun­gil­le pit­käs­sä juok­sus­sa pie­ni in­ves­toin­ti, kun aja­tel­laan, mitä se te­kee maa­kun­nan elin­voi­mal­le, Haan­pää sa­noo.

Reijo Lepistö on osallistunut messutoiminnan järjestämiseen nuoresta pitäen. Kuva: Pauliina Vilpakka