Teollisuusliiton toiminnassa on kynnys matalalla ja ovet kaikille auki!
14 350 ammattilaisen edunvalvojat.
Teollisuusliiton Rauman Teollisuustyöntekijät ry ammattiosasto 66:n toimistoon Nortamonkadun varrelle on kokoontunut kuusikko, jota voi hyvällä syyllä kutsua paljon vartijaksi. Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepäällikkö Jouni Nurmela, Satakunnan aluetoimitsijat Erno Välimäki, Matti Numminen ja Janne Vainio sekä Porin Aluetoimiston toimistosihteeri Kati Kauppila ja Rauman paikallisen ammattiosaston toimistotyötekijä Aira Rantanen toimivat Satakunnassa 14 500 ammattilaisen edunvalvojina. Ulkomaalaistaustaisia jäseniä Satakunnassa on lähes 350.
Kaikkiaan Teollisuusliitossa on jäseniä 200 000 ja hoidettavia eri alojen työehtosopimuksia vastaavasti 35. Yksin Satakunnassa liiton jäseniä on töissä noin viidessäsadassa yli viiden jäsenen toimipaikassa ja pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja reilut 200, kullakin omat varaluottamusmiehensä.
- Meillä lähdetään kaikessa siitä, että liiton toimihenkilöitä on helppo lähestyä. Toimistoissa on kynnys matalalla, seinät leveällä ja ovet varmasti kaikille auki, painottaa Jouni Nurmela, joka työskenteli 23 vuotta Rauman telakalla ennen siirtymistään liiton palvelukseen vuonna 2005.
- Paikallinen toimisto on samalla paikallinen koti, josta saa tarvitsemansa avun ja tiedon. Jos sitä ei jostain syystä löydy, käännytään seuraavaksi valtakunnan tasolle, Kati Kauppila lupaa.
Teollisuusliitto on valtakunnallisen mittapuun mukaan kovan kokoluokan toimija, nykyisellä nimellään se on tunnettu vasta vuodesta 2017 lähtien. Liitto syntyi, kun Metalliliitto, Puuliitto ja Team eli Teollisuusalojen ammattiliitto yhdistivät voimansa.
- Toisesta ääripäästä löytyvät muun muassa metallialan, kemian alan ja metsäteollisuuden isot toimijat, kun taas toista ääripäätä edustavat esimerkiksi maaseutualan ja viestialan työntekijät, mainosten ja sanomalehtien jakajat sekä metsurit, kuusi vuotta sitten ammattiliiton palvelukseen tullut Erno Välimäki kuvaa.
- Se on sanottava kaikille isoksi eduksi, että erilaisista lähtökohdista ja totuuden nimissä myös erilaisista poliittista taustoista huolimatta ei 15 vuoteen ole ollut havaittavissa mitään sisäisiä skismoja. Tehtäviin valitaan pätevimmät voimat ilman repiviä tarpeita, Jouni Nurmela tiivistää.
Teollisuusliiton satakuntalaiset toimijat korostavat, että liitto on ennen muuta työntekijän asialla.
- Ohjaa tekemistä sitten työehtosopimus tai paikallinen sopimus, on työntekijän asema vastakin kiinni työpaikan järjestäytymisasteesta. Kysymys on siitä, mistä halutaan pitää kiinni, Olkiluoto kolmosen töistä Teollisuusliittoon aluetoimitsijaksi siirtyvä Janne Vainio näkee.
- Kaikkien yhteinen etu on se, että elinkeinoelämä pyörii ja työ pysyy vastakin Suomessa. Kokonaisuutta ajatellen on äärimmäisen tärkeää, että ammattiliiton ja työnantajapuolen keskinäinen luottamus toimii, pitkän päivätyön Outokummun Harjavallan tehtaalla ennen liittoon siirtymistään tehnyt Matti Numminen tietää.
- Liitossa on ymmärrettävä myös yrittäjiä. Realiteetit ovat joskus sellaiset, että kaikkea ei voi saada, itse yrittäjätaustan omaava Aira Rantanen lisää.
Jouni Nurmela nostaa keskusteluun mukaan vielä koulutuksen eli ammattioppilaitokset ja niissä opiskelevat nuoret. Hänen mukaansa Teollisuusliitto on saanut hyvin jalkansa myös oppilaitosten ovien väliin.
- Meidän on omalta osaltamme pidettävä huoli siitä, että suomalaiset hakeutuvat vastakin teollisuuden palvelukseen. Näin kuntavaalien alla pitää toivoa, että päätöksentekoon saadaan entistä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä esimerkiksi koulupudokkaiden määrän vähentämiseksi, Nurmela miettii.
- Yksi parannuskeino olisi varmasti vanhan konepajakoulujärjestelmän herättäminen uudelleen henkiin, ehdottaa Janne Vainio.
