Var­si­nais-Suo­men ELY-kes­kus on suo­jel­lut Po­rin raa­ti­huo­neen piha-alu­ei­neen. Raa­ti­huo­ne on val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vo­kas koh­de ja se si­jait­see myös mui­nais­jään­nö­sa­lu­eel­la.

Raa­ti­huo­neen suo­je­lu ra­ken­nus­pe­rin­tö­lail­la mah­dol­lis­taa eri­tyi­ses­ti sen si­sä­ti­lo­jen suo­je­lun. Koh­de oli jo suo­jel­tu ase­ma­kaa­val­la, mut­ta kaa­va­suo­je­lu ei mah­dol­lis­ta si­sä­ti­lo­jen suo­je­lua, sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa, kuin kat­sot­tiin tar­peel­li­sek­si.

Raa­ti­huo­neen suo­je­lua kos­ke­va pää­tös ei ole vie­lä lain­voi­mai­nen. Mi­kä­li pää­tök­ses­tä ei teh­dä va­li­tus­ta 30 päi­vän ku­lu­es­sa, se tu­lee lain­voi­mai­sek­si. ELY-kes­kus il­moit­taa vie­lä tie­don lain­voi­mai­ses­ta suo­je­lu­pää­tök­ses­tä Maan­mit­taus­lai­tok­sel­le kir­jat­ta­vak­si lain­huu­to- ja kiin­ni­tys­re­kis­te­riin. Tie­to suo­je­lus­ta nä­kyy tä­män jäl­keen koh­de­kiin­teis­tön ra­si­tus­to­dis­tuk­ses­sa.

Yk­si tär­keim­mis­tä suo­je­lu­mää­räyk­sis­tä on se, et­tä suo­jel­tua koh­det­ta ei saa pur­kaa. Suo­jel­lus­sa koh­tees­sa myös kor­jaa­mi­sen läh­tö­koh­ta­na on ai­na se, et­tä suo­jel­lut ra­ken­teet, ra­ken­nu­so­sat, yk­si­tyis­koh­dat, ma­te­ri­aa­lit ja pin­nat säi­ly­vät. On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta teh­dä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen edel­lyt­tä­miä muu­tok­sia, kun ne ovat so­vi­tet­ta­vis­sa ra­ken­nuk­sen ark­ki­teh­tuu­riin ja mui­hin omi­nais­piir­tei­siin. Mu­se­o­vi­ras­to on omis­ta­jal­le tär­keä kump­pa­ni kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä suun­ni­tel­ta­es­sa ja siel­tä saa tu­kea ja oh­jaus­ta säi­lyt­tä­vään kor­jauk­seen.

Raa­ti­huo­ne on Po­rin tun­ne­tuim­pia ja ar­vok­kaim­pia ra­ken­nuk­sia 1850-lu­vun ul­ko­a­sun sekä myös si­sä­ti­lo­jen säi­ly­nei­syy­den ta­kia. Nyt teh­ty suo­je­lu­pää­tös tu­kee si­sä­ti­lo­jen ar­vok­kai­den ele­ment­tien säi­lyt­tä­mis­tä ja tätä tu­ke­maan Po­rin kau­pun­gin ta­voit­tee­na on teh­dä vie­lä ra­ken­nus­his­to­ri­a­sel­vi­tys.

Kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vän ark­ki­teh­ti Carl Lud­vig En­ge­lin suun­nit­te­le­ma em­pi­re­tyy­li­nen Po­rin raa­ti­huo­ne on yk­si ko­meim­mis­ta 1800-lu­vun raa­ti­huo­neis­ta maas­sam­me. Si­jain­ti Raa­ti­huo­neen­puis­ton reu­nal­la ja osa­na Kivi-Po­rin ki­vi­kau­pun­ki­ko­ko­nai­suut­ta te­kee raa­ti­huo­nees­ta kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti eri­tyi­sen mer­kit­tä­vän.

Jär­jes­tyk­ses­sään kuu­des Po­rin raa­ti­huo­ne vi­hit­tiin käyt­töön 1841, mut­ta uu­si raa­ti­huo­ne kär­si pian suu­ria vau­ri­oi­ta vuo­den 1852 Po­rin pa­los­sa. Se kui­ten­kin kor­jat­tiin lä­hes vä­lit­tö­mäs­ti al­ku­pe­räi­sen mal­lin mu­kai­sek­si. Tu­li­pa­los­sa pa­loi myös al­ku­pe­räi­sen raa­ti­huo­neen pui­nen tor­ni, joka ra­ken­net­tiin uu­del­leen vas­ta 1891, mut­ta täl­lä ker­taa ki­ves­tä. Ka­tol­la nä­ky­vät sink­ki­veis­tok­set ku­vaa­vat an­tii­kin Roo­man oi­keu­den­ju­ma­la­tar­ta Jus­ti­ti­aa ai­ru­ei­neen. Jul­ki­si­vua hal­lit­see pää­ty­kol­mio, jos­sa on la­ti­nan­kie­li­nen kir­joi­tus Cu­ria Arc­to­po­lis eli suo­men­net­tu­na "Kar­hu­kau­pun­gin tuo­mi­ois­tuin" ja teks­tin ylä­puo­lel­la on Po­rin vaa­ku­na. Il­ma­jo­ke­lai­sen Juho Yli-Kön­nin vuon­na 1853 val­mis­ta­mas­ta tor­ni­kel­los­ta voi edel­leen tar­kis­taa ajan.